Kaisa Soro-Pesonen: Suomen EU-politiikka tarvitsee strategisuutta
Suomi tarvitsee selkeän oman näkemyksen EU:n suunnasta, kun Eurooppa ja maailma ympärillämme ovat muuttuneet. Siksi uuteen hallitusohjelmaan tarvitaan kirkkaat EU-prioriteetit, korostaa Brysselin-toimistomme päällikkö Kaisa Soro-Pesonen.
Tulevalla hallituksella ja sen uudella pääministerillä on heti aloittaessaan työpöydällään suuria EU-kysymyksiä. Unioni keskittyy tällä hetkellä akuuttiin kriisinhallintaan ja valmistautuu tulevaan lainsäädäntökauteen, ja ensimmäistä linjanvetokeskustelua käydään jäsenmaiden kesken jo ennen Suomen kesälomia.
Pöydällä on monia tärkeitä periaatekysymyksiä EU:n suunnasta. Seuraavalta komissiolta tarvitaan panostuksia kilpailukykyyn, vihreään siirtymään, osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, mutta myös yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen tilanteessa, jossa maailmaa ympärillämme värittävät geopoliittinen blokkiutuminen, tarve katkaista epäterveitä riippuvuuksia ja protektionismin nousu valtiokapitalismin muodossa. Kaikkein tärkein panostus tarvitaan kuitenkin toimiviin, kilpailukykyisiin sisämarkkinoihin, jotka ovat myös taloutemme elinehto.
Menneen hallituskauden aikana on tapahtunut paljon. Venäjä aloitti sodan Ukrainassa ja Suomi liittyi Natoon. Myös keskustelua EU-politiikan suunnasta käydään uudessa toimintaympäristössä, jossa Suomen rooli on erilainen kuin ennen.
Tuleva hallitus ei voi enää nojautua reaktiivisin linjauksin muiden, kuten komission tai toisten jäsenmaiden, esityksiin. Tarvitsemme selkeän oman näkemyksen EU:n suunnasta muuttuneessa maailmantilanteessa. Kilpailukyky on nostettava takaisin EU-tavoitteiden keskiöön. Suomen on myös tärkeää pysyä kunnianhimoisessa ilmastopoliittisessa linjassa yhdessä samanmielisten edelläkävijöiden kanssa.
Näitä tärkeitä tavoitteita ajamaan tarvitsemme hallitusohjelmaan strategiset EU-prioriteetit. Samalla tulevalle hallitukselle avautuu erinomainen tilaisuus rakentaa keskeiset tavoitteensa ensi vuonna aloittavan uuden komission ohjelmaan vuosille 2024–2029. Vain ennakkopainotteisesti toimiva ja strateginen Suomi voi olla kokoaan suurempi EU-vaikuttaja, joka edistää kansalaisten ja yritysten etujen mukaista politiikkaa päättävissä pöydissä.