Kasper Sass: Vuoteni EK:ssa vihreän kasvun yksikössä

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa tehdään niin kansallisesti, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisella YK-foorumilla. Kuluneen vuoden aikana olen saanut nähdä, kuinka eri politiikkatasot näkyvät EK:n vaikuttamistyössä ja asiantuntijoiden arjessa, kirjoittaa oikeustieteen maisteri ja kauppatieteiden maisteritutkintoa suorittava korkeakouluharjoittelijamme Kasper Sass.

Aloitin EK:lla korkeakouluharjoittelijana tämän vuoden maaliskuussa. Vuoden aikana olen saanut olla mukana niin kansallisen kuin EU-tason politiikan ja lainsäädäntöhankkeiden seurannassa.

Aiempaan työkokemukseeni verrattuna työni EK:lla ei ole ollut pelkästään juridisten koukeroiden pohdintaa, vaikka se on muodostanut siitä merkittävän osan. Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme niin uutta ja innovatiivista lainsäädäntöä kuin taloudellisia kannustamia konkreettisten innovaatioiden aikaansaamiseksi.

Harjoittelujakso osui tässä mielessä kiinnostavaan EU-politiikan taitekohtaan, kun kesäkuun eurovaalien jälkeen käynnistyi uuden komissiokauden valmistelu. Brysselissä on viime kuukaudet keskusteltu siitä, kuinka ilmasto- ja ympäristöpolitiikka voitaisiin linkittää tehokkaammin Euroopan kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiseen.

EU-asiat näkyvät EK:n arjessa jokaisena työpäivänä, mutta  ilmastohaastetta ei ratkaista yksistään Euroopan voimin. Globaalin luonteensa vuoksi ilmastonmuutokseen liittyviä ratkaisuja haetaan myös globaaleilta areenoilta. Tälle vuodelle osuivat Bakussa ja Calissa järjestetyt ilmasto- ja luontokokoukset, joiden tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Globaalin päätöksenteon yskiessä kunnianhimoa voidaan kuitenkin nostaa valtio-, kunta- ja yritystasolla. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi kilpailukykyisen innovaatioympäristön luomiseen, kuten investointilupaprosessien sujuvuuteen ja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Vihreä siirtymä edustaa rakennemuutosta, jota tavoitellaan monien eri ajureiden voimin. Maaliviiva on yhteinen, mutta reitit sinne vaihtelevat – yksi tie on töyssyisempi kuin toinen. Tämä käy esille EK:n jäsenliittojen vähähiilisyys- ja biodiversiteettitiekartoista. Tiekartat osoittavat, kuinka ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteet konkretisoituvat eri toimialoilla ja yritysten arjessa.

Mitä siis EK:n vihreän kasvun vuodesta jäi päällimmäisenä mieleen? Silmiä avaavaa on ollut nähdä se, kuinka monella tasolla ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa tehdään ja kuinka kaikki nämä tasot näkyvät EK:n vaikuttamistyössä ja asiantuntijoiden työpöydillä.

Vuosi on ollut monella tapaa antoisa ja arvokas. Siksi tuntuu hyvältä, että työt EK:ssa jatkuvat – alkuvuodesta siirryn uuden hankkeen pariin, jossa pääsen pureutumaan paremman sääntelyn edellytyksiin. Aihe on ajankohtainen tulevan komission keskittyessä sääntelytaakan keventämiseen ja aiemmin luodun sääntelyn tehokkaaseen täytäntöönpanoon.