Katja Miettinen: Osa-aikatyöntekijälle samasta työstä parempi palkka kuin kokoaikatyöntekijälle?
Pitääkö osa-aikatyöntekijöille maksaa ylityökorvausta heti kun vaikkapa sovittu 20 tuntia ylittyy vai vasta kun työaika ylittää kokoaikaisen työntekijän tavanomaisen työajan? EU-tuomioistuimen saksalaista yritystä koskeva ratkaisu osa-aikatyöntekijän oikeudesta ylityökorvaukseen heti työsopimuksen mukaisen tuntimäärän ylityttyä on ymmärrettävästi aiheuttanut hämmennystä. Palvelualojen ammattiliitto PAM sanoo, että ratkaisua on luettava niin, että osa-aikatyöntekijöitä kohdellaan epäedullisesti, kun heille maksetaan ylityökorvausta vain kokoaikaisten työntekijöiden työajan ylittäviltä työtunneilta. Saksassa on kuitenkin erilainen lainsäädäntö ja siksi EU-tuomioistuimen päätös ei sovellu Suomeen.
Ensinnäkin EU-tuomioistuimen ratkaisu on hyvin tulkinnanvarainen ja on epäselvää, millaisiin tilanteisiin sitä loppujen lopuksi sovelletaan. Toiseksi Saksassa ylityön teettämiseen liittyvät säännöt ovat erilaiset kuin Suomessa. Saksassa työnantaja voi usein työehtosopimukseen tai yrityskohtaisen sopimukseen perustuen määrätä työntekijälle ylityöitä ilman työntekijän suostumusta. Suomessa taas työaikalaki edellyttää, että ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus, eikä pakollista ylityötä ole. Laista ei ole mahdollista poiketa työehtosopimuksellakaan siten, että ylityö olisi pakollista. Samoja sääntöjä sovelletaan Suomessa myös lisätyöhön.
Myös tässä nimenomaisessa EU-tuomioistuimen tapauksessa on kyse työnantajan yksipuolisesti määräämästä ylityöstä. EU-tuomioistuimen ratkaisun taustatilanne tai sen oikeusohjeet eivät siis sovellu suomalaiseen lisä- ja ylityöjärjestelmään.
On tärkeää pitää mielessä myös se, että osa-aikatyön tekeminen perustuu usein työntekijän pyyntöön, joka voi liittyä esimerkiksi elämäntilanteeseen, jossa kokoaikatyön tekeminen ei ole mahdollista. Mikäli ratkaisua tulkittaisiin siten, että osa-aikatyöntekijälle on maksettava korotettua palkkaa aina, jos työsopimuksen mukainen työaika ylittyy, olisi osa-aikatyömahdollisuuksia esim. opiskelijoille jatkossa varmasti paljon vähemmän tarjolla. Tällainen tulkinta ei ole looginen myöskään ylityökorvauksen tarkoituksen näkökulmasta, joka on korvata työntekijälle kokoaikaisen työajan ylittäviltä tunneilta aiheutuvaa rasitusta ja haittaa. Lähtökohtaisesti kuulostaa kummalliselta, että työntekijöille maksettaisiin samasta määrästä työtä erilaista palkkaa riippuen siitä, mikä on heidän työsopimuksensa mukainen työaika. Tulkinta johtaisi myös siihen, että kokoaikainen työntekijä saisi samasta työtuntimäärästä pienemmän palkan, kuin osa-aikainen työntekijä.
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua pyytänyt Saksan liittovaltion työtuomioistuin ei ole antanut tässä asiassa lopullista tuomiotaan. Saksassakaan ei siis vielä tiedetä, että mikä tässä jutussa on lopputulema ja miten kansallinen tuomioistuin ratkaisua tulkitsee suhteessa Saksan kansalliseen sääntelyyn.