Kehysriihi on hallituksen uskottavuustesti – kolmiloikalla eteenpäin

Maan hallituksen tämän viikon kehysriiheen kohdistuu isot paineet ja odotukset. Suomi on siirtymässä exit-vaiheeseen koronan hoidossa ja katse on jo koronan jälkeisessä ajassa. Vaikka kriisitoimet ja toipuminen ovat vielä käynnissä, kasvu odottaa jo nurkan takana.

Tämän viikon kehysriihen päätökset testaavat hallituksen uskottavuuden. Jos hallituksen päätökset osoittautuvat pehmeiksi tai hallitus kätkeytyy hystereesin taakse, hallitus menettää uskottavuutensa. Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kuvasi hystereesiä ansiokkaassa jutussa sunnuntaina. Hallituksessa suunnitellaan, että elvytyksen pelastamat työpaikat laskettaisiin hallituksen työllisyyspäätöksiksi. Ketä hallitus haluaa tällä pettää?

Suomi on velkaantunut koronan aikana 20 miljardia ja velkatasomme on nousemassa yli 70 prosenttiin. Velkaantuminen ja elvyttäminen on perusteltua, mutta loputtomiin näin ei voida jatkaa. Kehysriihessä tulee ottaa ensimmäinen askel kohti tervettä taloutta asettamalla vuositasolla merkkipaalu, jolloin velkasuhteemme ei saisi enää kasvaa. Tuo vuositavoite voisi olla 2025.

Työpaikkojen tulee syntyä yksityiselle sektorille, jotta ne vahvistavat julkista taloutta

Me suomalaiset haluamme huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, kuten ikäihmisten sotepalveluista ja laadukkaasta koulutuksesta. Velalla emme näitä palveluja voi rahoittaa, vaan tarvitsemme nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Hallituksen tulee tehdä kehysriihessä uskottavat päätökset vähintään 30 000 yksityisen sektorin uudesta työpaikasta, jotta tavoite 80 000 uudesta työpaikasta tällä vuosikymmenellä olisi realistinen. Näiden työpaikkojen tulee syntyä yksityiselle sektorille, jotta ne vahvistavat julkista taloutta. Päätökset, kuten työttömyysturvan porrastaminen niin, että se kannustaa työn vastaanottamiseen ja sen aktiviiseen hakemiseen, tulisivat voimaan vasta koronan jälkeen. Työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan myös työperäisen maahanmuuton tehostamista ja siihen liittyvien lupaprosessien nopeuttamista sekä koulutuksen osuvuuden parantamista. Korona on tekosyy olla tekemättä välttämättömiä päätöksiä.

Suomi nousi 90-luvun lamasta panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Se vauhditti osaltaan Nokia kasvua ja kehittymistä. Tämä temppu tulee nyt uusia. Hallituksen tulee tehdä päätökset, joilla uskottavasti tavoitellaan t&k:n kasvua. Ilman lisäpanostuksia tämä ei tapahdu. Valittavana on kaksi vaihtoehtoa: joko myydään hallitusti valtion omaisuutta ja kohdennetaan siitä saatavat tulot tutkimukseen ja tuotekehitykseen yliopistojen ja BusinessFinlandin kautta, tai perustetaan velanotolla tki-rahasto, jonka pääomaa ja osinkotuottoa kohdennetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Itse kallistuisin ensimmäiseen vaihtoehtoon eli valtion omaisuuden hyödyntämiseen. Niin tehtiin hyvin tuloksin myös 2000-luvun alussa.

Olen kiteyttänyt päähaasteet kolmeen: velkaantumisen pysäyttäminen, työllisyyden nostaminen ja t&K:n vahvistaminen. Näissä onnistuminen nostaisi maamme vakaalle tielle ja turvaisi palvelujen rahoituksen. Kolmiloikalla eteenpäin.