Keskisuuret Mittelstand-yritykset – avain talouden pelastusoperaatioon

Suomi tarvitsee Mittelstand-strategian. Seuraavan hallituksen pitäisi avata kasvun pullonkaulat, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat pk-yritysten etenemistä yli 50 hengen keskisuuriksi työnantajiksi, kirjoittavat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere (Pintos Oy) ja pk-johtaja Petri Vuorio Kauppalehdessä 8.5.2023.

Suomella on edessään vaativa tehtävä: kuinka kääntää talous kasvuun, kun suhdanteet heikkenevät ja epävarmuudet kasvavat. Työllisyysaste on nostettava muiden pohjoismaiden tasolle, vienti on saatava vetämään ja vihreän siirtymän on edettävä isoin harppauksin.

Väitämme, että yksi keskeinen avain Suomen talouden pelastusoperaatioon ovat keskisuuret työnantajayritykset eli niin sanottu Mittelstand-sektori. Olennaista on saada luotua yrittäjyydelle otollinen toimintaympäristö, joka auttaa olemassa olevat pitkän linjan pk-yritykset kasvuun – laajana rintamana, kaikilla toimialoilla ja eri puolella Suomea. Tavoitteena tulisi olla, että yli 50 henkilöä työllistävien keskisuurten Mittelstand-yritysten määrä kasvaa verrokkimaidemme tasolle.

Mittelstand-termi viittaa Saksaan, jonka talous ja vienti nojautuvat nimenomaan laajaan keskisuurten, usein perheomisteisten kasvuyritysten sektoriin. Sama ilmiö on siivittänyt myös Ruotsia menestykseen ja vahvistanut sen kriisinkestokykyä.

Yrityksen kokoluokka on tärkeä, jotta Suomen kasvukäänteeseen saadaan ison mittakaavan vaikuttavuutta. Keskisuurilla yrityksillä on muskelia, jonka avulla ne pystyvät ottamaan riskiä, investoimaan, avaamaan uusia vientimarkkinoita ja tarttumaan näin kasvumahdollisuuksiin haastavinakin aikoina. Vuosikymmenten kokemuksella ne ovat osoittaneet kykynsä selvistä läpi vaikeimpienkin suhdanteiden.

Tämä näkyy myös 2000-luvun tilastoissa: ainoat kokoluokat, joissa työpaikat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nettomääräisesti lisääntyneet, ovat 50–1000 hengen yritykset sekä siihen suuruusluokkaan nousemassa olevat yritykset.

Aivan erityinen arvonsa on niillä ’Mittelstandeilla’, jotka ovat kasvollisen yrittäjän käsissä. Ne ovat peräti kaksi kertaa kasvuhakuisempia ja vientivetoisempia kuin muut työnantajayritykset.

Vaikeat ajat nostavat myös uuteen arvoon kotimaisen omistajuuden. Paikalliset pitkän linjan perheyritykset ovat uskollisia Suomelle ja omalle paikkakunnalleen. Ne hakevat jatkuvuutta sukupolvesta toiseen ja hallituskokoonpanosta riippumatta. Pitkä kokemus ja kyky selvitä läpi ankarienkin aikojen on kova valttikortti maailmantalouden myrkyissä.

Siksi väitämme, että Mittelstandin vahvistamisesta pitäisi rakentaa Suomelle uusi elinkeinopolitiikan prioriteetti. Otetaan siis tavoitteeksi tuplata 50–1000 hengen yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä!

Jos tässä onnistutaan, olemme suhteellisesti mitattuna lähellä Saksan elinkeinorakennetta. Tällöin Suomeen olisi mahdollista saada 45 000 uutta työpaikkaa ja 3000 uutta vientiyritystä jo tulevan hallituskauden aikana.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ennen kaikkea pitäisi avata kaikki kasvun pullonkaulat, jotka nyt vaikeuttavat pk-yritysten etenemistä yli 50 hengen keskisuuriksi työnantajiksi.

Tärkeimpänä Mittelstandien kasvun esteenä on osaajapula, jonka taltuttamiseksi työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kannustinloukkujen purkaminen on välttämätöntä.

Suomi on jo nyt kestävän liiketoiminnan kansainvälistä kärkeä ja tässä piilee ainutlaatuinen kasvumahdollisuus. Siksi tarvitaan uudistuksia, jotka vauhdittavat pk-yritysten pärjäämistä puhtaan teollisuuden ja vihreän siirtymän markkinoilla. EK:n esittämä investointiluvituksen uudistus on syytä laittaa käyntiin kunnianhimoisella aikataululla.

Pieni kotimarkkina asettaa rajoja kasvulle. Siksi vienninedistämisen resursseja tulee kasvattaa lähemmäksi kilpailijamaiden panostustasoa. Myös toiminnan vaikuttavuutta pystytään yhä kasvattamaan rohkeammalla kohdemarkkinoiden ja viennin kärkien priorisoinnilla.

Yritysten kasvun edellytys on se, että ne ylipäänsä pystyvät jatkamaan toimintaa myös omistajanvaihdosvaiheessa. Kohtuullinen perintö- ja lahjaverotus sekä sen riittävä maksuaika maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti investointeina, kasvuna ja työpaikkoina.  Olennaista on myös verotuksen yleinen ennakoitavuus ja johdonmukaisuus yli vaalikausien.

Tässä muutamia poimintoja EK:n esittämästä toimenpideohjelmasta. Tälle työlle on tehty jo hyvää pohjaa, sillä työ- ja elinkeinoministeriö on jo tarttunut aiheeseen omassa Mittelstand-selvityksessään ja aihe on esillä myös vuonna 2021 julkaistussa kotimaisen omistajuuden ohjelmassa. Työmaata riittää laajasti kaikille hallinnonaloille. Meitä kaikkia tarvitaan – nostetaan yhdessä Suomi kasvuun!

Tuomas Pere
omistajayrittäjä, Pintos Oy
EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja

Petri Vuorio
pk-johtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 8.5.2023.