Kim Mattsson: Yritykset ovat avainasemassa turvallisuutta takaamassa

Liian usein unohdetaan, miten laajasti myös yksityistä sektoria tarvitaan maamme turvallisuuden varmistajiksi. Yritykset toivovat entistä sujuvampaa yhteistyötä ja tiedonkulkua, jotta timanttimallin mukainen yhteispeli toimii, kirjoittaa EK:n turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Kim Mattsson.

Viranomaiset luonnollisesti vastaavat yhteiskunnan turvallisuudesta. Itsekin olen saanut nauttia siitä osavastuusta yli 40 vuoden ajan. Mutta kun sabotaasi, isku tai epäonni iskee elintärkeään kohteeseen, niin toiminnon palauttamisen yleensä hoitavat yksittäiset isänmaalliset yritykset. Tämä kahden tason kriisireagointi etenee kuin sorsa veden pinnalla: lintu jatkaa uimistaan vakaana veden pinnalla, mutta räpylät tekevät näkymätöntä työtä pinnan alla. Yritykset ovat maamme turvallisuuden räpylät. Vastuuviranomaisten kannattaa pitää huolta räpylöistään.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on määritelty elintärkeät toiminnot, jotka on kuvattu timanttimallin muodossa.  Siinä yhden viranomaisen vastuulla on oman toimialansa vaikuttamiseen varautuminen sekä toiminta, jota muut julkisen sekä yksityisen tahon toimijat tukevat. Jälkimmäiset vapaaehtoisuuden perusteella.

Tämä kansainvälisestikin arvostettu timanttimalli  on osoittanut tehokkuutensa mainiosti – Venäjänkin vaikutuksen alla. Yhteistyö pelaa yhä paremmin viranomaisten kesken. Samaa kaipaavat yritykset eli tiivistyvää kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tilannekuvaa, arvioita tulevasta ja runsaampaa tiedottamista oikeista varautumis- ja suojautumiskeinoista. Yhteisiä harjoituksia kaivataan. Yritykset jakavat runsaasti tietoa eri viranomaisille, joten olisi luontevaa, että raportteja sekä ohjausta jaetaan takaisinkin.

Kiihtyvät muutokset turvallisuusympäristössämme ovat iskeneet elinkeinoelämään rajusti. Yritykset ovat joutuneet koronan ja Venäjän kaltaisten ulkoisten shokkien kohteeksi viimeisen 4 vuoden aikana yhtä paljon kuin edellisen 40 vuoden aikana. Ja vähintään yhtä kovaa kuin julkinen hallinto.

Sumuisessa turvallisuustilanteessa vastuuntuntoiset yritykset ovat kaikesta huolimatta kiitettävästi hallinneet jatkuvuuttaan. Ne ovat hajauttaneet toimitusketjuja useammalle toimittajalle ja useampaan maahan. Omavaraisuutta lisätty varastoinnilla sekä pyritty yhä enemmän hankintoihin koti- tai muista EU-maista. Omista varautumistoimenpiteistä on huolehdittu parhaan mukaan, mutta viranomaisilta on löydyttävä uutta avoimempaa ajattelua ja yhteistyötä. Räpylöitään ei sorsan kannata unohtaa!