Kuntavaalit 2021: Ketterästä kaavoituksesta hyötyvät sekä yritykset että kunnat 

Uudistettavana olevalla maankäyttö- ja rakennuslailla voidaan vaikuttaa siihen, että kuntien on jatkossa helpompaa houkutella uusia yritysinvestointeja ja siten lisätä alueiden elinvoimaa koko Suomessa. Korona-ajan jälkeen investointien nopea eteneminen on kuntien ja koko Suomen talous- ja työllisyyskehityksen keskeisimpiä ajureita.

Kunnat ovat kaavoituksessa paljon vartijoina, sillä kaavapäätökset vaikuttavat niin asumiseen, liikenteeseen kuin palveluihin. Kunnat vaikuttavat kaavapäätöksillään myös vaikkapa matkailuhankkeiden ja tuulivoiman sijoittumiseen eli siihen, toteutuvatko ne ylipäätään. Kaavapäätöksiä tarvitaan laajalti erilaisissa yrityshankkeissa ja usein ne ovat pitkän lupamenettelyn ensimmäinen etappi.

Mihin haasteisiin kaavoituksella tulee jatkossa vastata? Kaupungistuminen on jatkanut vain kulkuaan – uusia asuntoja, palveluita, vähäpäästöistä liikennettä ja energiaa ja vaikkapa lähiluontokohteita tarvitaan rutkasti ja nopeasti lisää. Kuntalaiset haluavat enemmän kaupunkitilaa, joka on monimuotoista ja heidän itsensä muunneltavissa sekä asuinalueita, jotka ovat viihtyisiä ja vihreitä. Yritysten kannalta merkittävää taas on, että investointipäätösten tekemiseksi saadaan nopeasti tarvittavat kaava- ja luparatkaisut. Valmistelussa oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus koskettaakin yritysten lisäksi kuntia ja niiden pian valittavia päättäjiä merkittävällä tavalla.

Todella hyvällä draivilla alkaneen MRL-uudistuksen tavoitteena oli lisätä maankäytön ohjauksen lentokorkeutta eli siirtyä strategisempaan kaavoitukseen, vähentää kaavatasoja, kehittää yksityisten eli myös yritysten asemaa kaavoituksessa ja digitalisoida menettelyt. Kaavoitusta piti myös nopeuttaa ja sujuvoittaa. Näyttää kuitenkin olevan käymässä niin, että uudistus on kutistunut pelkäksi lain tekniseksi päivitykseksi ja tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Kunnan alueella toimivat yritykset ovat kunnan elinvoiman kannalta avainasemassa. Siksi EK on pitänyt esillä sitä, että maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin säännökset yritysten mahdollisuudesta tehdä kaava-aloitteita, joihin kunnat vastaisivat määräajassa. Lisäksi olemme ehdottaneet, että yksityiset saisivat mahdollisuuden laatia omaa hankettaan koskevan kaavaehdotuksen.

Perin merkilliseltä on tuntunut se, että molempia ehdotuksia on kovasti vastustettu. Sitä kun saattaisi kuvitella, että uudet työpaikat ja verotulot otettaisiin riemumielellä kunnissa vastaan. Tulevien kunnanvaltuutettujen kannattaa kuitenkin ottaa yritysaloitteet vakavasti. Ne kun sisältävät juuri ne tarvittavat asunnot, palvelut, vähähiilisen ja uusiutuvan energian, luontomatkailukohteet ja kaupunkien viherpihat sekä -seinät. Eli asiat, joita ilman kukaan meistä ei voi eikä halua elää.