Kuntavaalit 2021: Lasten ja nuorten perustaidot kuntapäättäjien käsissä

Tulevat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina peruskoulun tulevaisuuden osalta. Kuntakohtaisesti päätetään, miten paljon tukiopetusta on saatavilla, millaista opetusteknologiaa käytetään tai kuinka laajasti tarjotaan vieraiden kielten opetusta. Siksi ei ole yhdentekevää, keitä kuntien valtuustoissa istuu. Kuntien on tärkeää hyödyntää myös yksityisten toimijoiden osaaminen, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula.

PISA-tutkimuksen pohjalta tiedämme, että erot suomalaislasten osaamisessa ovat kasvussa. Erityisesti huolestuttaa se, että heikkojen osaajien määrä on kasvanut.

Ilman sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa tai matematiikan perusosaamista jatko-opinnoissa tai elämässä ei pärjää. Siksi jokainen lapsi ja nuori tarvitsee hyvän perustan ja sujuvat perustaidot. Kunnat eivät voi ulkoistaa tätä tehtävää, koska kunnan tehtävänä on järjestää esi- ja perusopetusta. Peruskoulusta ja osaamistason perustasta huolehtiminen nouseekin tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi tehtäväksi kuntien päätöksenteossa.

Valitettavasti lapset ja nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa sen suhteen, miten paljon yksilöllistä tukea he saavat oppimisvaikeuksiinsa, vaan erot kuntien välillä ovat isot.  Asiasta tarkemmin tässä jutussa.

Kuntien ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan kuntien järjestämää esi- ja perusopetusta täydentää yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden ja koulujen verkosto. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen osalta monimuotoinen järjestäjäverkko ja yksityinen toimintamuoto on suuri vahvuus. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjistä kaksi kolmasosaa on osakeyhtiöitä, säätiöitä tai yhdistyksiä. Myös kuntien järjestämää ammatillista koulutusta voitaisiin yhä enemmän siirtää yhtiömuotoisten toimijoiden tehtäväksi ja näin tiivistää yhteistyötä alueen yritysten kanssa ottamalla elinkeinoelämän edustus mukaan päätöksentekoon.