Kuntayhtiö – turvallinen valinta, vai miten se nyt on?
Argumentit kuntayhtiöiden ja monikunnallisten ”jätti-in-house” -yhtiöiden tarpeellisuudelle lavenevat entisestään. Viimeisin puolustava argumentti on huoltovarmuus. Että maamme huoltovarmuuden näkökulmasta olisi jotenkin välttämätöntä olla juuri kuntien omistamia pesula-, ateriapalvelu-, siivous- ja ict-yhtiöitä. Mitä tekemistä huoltovarmuudella on omistajuuden kanssa?
Juttu julkaistiin ensimmäisenä Kauppalehdessä 27.3.2023
Huoltovarmuutta ei ole, että julkinen sektori pyrkii tuottamaan kaiken itse. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Huoltovarmuutta varmistetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Pääosan Suomen kriittisestä infrastruktuurista ja palveluista omistaa ja tuottaa yksityinen sektori. Suomen huoltovarmuus turvataan yhteistyöllä ja normaaliolojen rakenteilla, tukenaan lainsäädäntö ja eri sopimus- ja varautumisjärjestelyt. Kokonaisuutta koordinoi Huoltovarmuuskeskus.
Kuntayhtiöt markkinoivat itseään varmana ja luotettavana sopimuskumppanina. Kunnat myös kilpailevat keskenään sijoittuvista yrityksistä. Yritykselle on sijaintiaan miettiessä tärkeää tietää paljonko vesi, lämpö ja sähkö maksavat. Kuntayhtiön sanaan luotetaan, onhan sen takana kuntaomistaja. Surullinen esimerkki tämänkin argumentin vesiperästä on viimesyksyinen Karhu Voiman konkurssi. Konkurssiin asettamista vaati Karhu Voiman emoyhtiö, kaupunkiomisteinen KSS Energia, jonka saatavat kattoivat yhtiön veloista 95%. Yhtiöllä oli varoja yli 7,7 miljoonaa euroa, ja velkaa yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Konkurssin johdosta kolme tuhatta yritystä pistettiin ilman ennakkovaroitusta pörssisähkön varaan, sekä noin 20 000 yksityistaloutta. Samaan aikaan oli energiayhtiöillemme suunnattu kansallinen tukipaketti vireillä, ja se hyväksyttiin komissiossa 7.10.2022.
Kaupungin yhtiöt operoivat kaupungin omistajaohjauksen turvin. Lupaa konkurssimenettelyyn oli haettu kaupungin konsernijohdosta. Kaupungin toiminta tuntuu käsittämättömältä ja epäjohdonmukaiselta. Ellei kulunut talvi olisi ollut niin mieto kuin se oli, olisimme nähneet Kymenlaaksossa lukuisia konkursseja enemmän.
Mikä merkitys omistajuudella on isossa kuvassa? Voisiko Kouvolan kaupungin menettely toimia varoittavana esimerkkinä ennustamattomasta toiminnasta ja myös siitä, että kuntayhtiö todellakin voi mennä konkurssiin? Mikä painoarvo omistajuudella oikeastaan on yhtiön toiminnan luotettavuuden arvioinnissa? Hallitusten ammattitaito ja arvomaailma punnitaan kriisien keskellä. Samoin kuntaomistajan sitoutuminen asiakkaisiinsa.