Lahti bloggaa: Suomi mukaan rahaliiton kehittämiseen
Komission 31.5. esittämät ajatukset talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta heijastavat siihen kohdistuvia ristiriitaisia odotuksia. Lähtökohdista riippuen jotkut korostavat tarvetta jakaa riskejä ja tasata suhdanne- ja tuloeroja. Toiset painottavat riskien ja vastuiden rajoittamista. Joillekin olisi tärkeää lisätä joustavuutta ja tilaa poliittiselle harkinnalle. Toisille ensisijaista on yhteisten sääntöjen selkeys ja noudattaminen. Yhteistä koulukunnille on tavoite Euroopan talouden kasvusta ja vakaudesta. Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että EU:n talous- ja rahaliitto voi ja toimii hyvin, bloggaa EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.
Reflektiopaperi rahaliitto EMU:n tulevaisuudesta etsii tasapainoa odotusten välillä. Ehdotukset koskevat rahoitusmarkkinoita, finanssi- ja talouspolitiikan yhteensovittamista ja päätöksentekoa sekä instituutioita. Lyhyelle aikavälille esitetään lähinnä jo tehtyjen aloitteiden viimeistelyä ja tehokasta toteuttamista. Vaikeimmat kysymykset koskevat pankkiunioniin liittyvää kriisinratkaisurahastoa ja ehdotusta talletusvakuutusjärjestelmästä. Myös pankkijärjestelmän riskien vähentämistä tavoitellaan.
Vuosille 2020-25 sen sijaan esitetään pidemmälle meneviä ja vaikeita uudistuksia. Sellaisia ovat erityisesti ehdotus euro-alueelle yhteisestä suhdannetasaajasta, valtionvelkakirjoja yhteen niputtavasta turvallisesta sijoituskohteesta sekä euro-alueen yhteisestä finanssiministeristä ja -ministeriöstä. Ajatukset eivät ole uusia, niitä on hahmoteltu ja testattu useampaan otteeseen viime vuosina. Tähän saakka ne on torjuttu. Niille ei ole löytynyt riittävää kannatusta jäsenmaissa, eikä edes EU-instituutioissa.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Komission näkemyksiä tukevat Euroopan keskuspankki, Euroopan parlamentti sekä muutamat suuretkin jäsenmaat. Talousasiantuntijoiden joukossa ajatukset saavat paljon vastakaikua ja kannatusta. Kesäkuun ensimmäinen järjestetty vuosittainen Brussels Economic Forum kokosi yhteen satoja taloustieteilijöitä ja -vaikuttajia eri puolilta maailmaa. Komissaari Moscovici esittely komission EMU-ajatuksista sai myönteisen vastaanoton. Ranskan keskuspankin pääjohtaja Villeroy de Galhau ehdotti euroalueelle finanssiministeriä ja suhdannetasausrahastoa, jonka koko olisi 2 prosenttia euro-alueen bkt:sta. Sijoittaja George Soros kiirehti EU:n integraatiota, samoin Italian valtiovarainministeri Padoan. Washingtonilaisen Peterson-instituutin Adam Posen ehdotti eurooppalaista supervaltiota. Maltillisempia, riskien vähentämistä ja liiallisten lupausten välttämistä korostavia näkemyksiä edustivat komission varapuheenjohtaja Dombrovskis sekä puheenvuorollaan puoli salia puolelleen voittanut Alexander Stubb.
On hyvä, että tulevaisuutta voidaan luodata suhteellisen vakauden vallitessa. EMU:n edelliset kehitysaskeleet toteutettiin kriisin silmässä. Nyt ei ole kiire, vaihtoehtoja voi pohtia rauhassa, analyyttisesti. On kuitenkin todennäköistä, että ainakin jotkut komission reflektiopaperissa esitetyt ajatukset aikanaan toteutuvat. Saksa on jo antanut viestejä valmiudestaan lähteä vahvistamaan talous- ja rahaliittoa yhdessä Ranskan kanssa.
Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että EU:n talous- ja rahaliitto voi ja toimii hyvin. On varmistettava, että olemme mukana luonnostelemassa sen tulevaisuutta. Hyvin toimivassa talous- ja rahaliitossa yhteiset säännöt ovat selkeitä ja niissä pysytään. Vastuut ovat selviä. Vakautta uhkaavien makrotaloudellisten epätasapainojen synty estetään ennalta. Julkisia talouksia vahvistamalla luodaan liikkumavaraa huonompia aikoja varten. Viime kädessä Euroopan Vakausmekanismi varmistaa rahoitusvakauden. Riskejä vähennetään ja niiden syntymistä rajoitetaan. Myös nämä periaatteet löytyvät komission reflektiopaperista. On huolehdittava, että ne toteutuvat uudistusten myötä myös käytännössä.