Lauri Lehmusoja: Myös osakesäästäjä voittaisi osinkoverouudistuksessa
Kaikkien suomalaisten vaurastumismahdollisuuksien parantaminen, omistamisen kulttuurin edistäminen ja piensijoittajan aseman kohentaminen ovat nykyisen hallituksen keskeisiä tavoitteita, joista on hankala olla toista mieltä. Tarvetta muutokselle on: suomalaisten kotitalouksien varallisuus on kansainvälisesti vertaillen matalalla tasolla, ja säästämiskohteissa painottuvat oma asunto ja pankkitilit. Yksi tärkeä säästämisen ja sijoittamisen muoto on suora osakesäästäminen.
EK:n kasvuryhmän 5.2.2025 osana ReStart-uudistuspakettia ehdottama osinkoverotusuudistus olisi verojärjestelmän radikaalin yksinkertaistuksen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksen ohella myös merkittävä kädenojennus osakesäästäjälle ja piristysruiske kansankapitalismille. Suomalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet säästää, sijoittaa, varautua tulevan varalle ja vaurastua.
Kun nykyisellään pörssiyhtiöosingon verokannaksi muodostuu 25,5 %, ehdotetussa mallissa veroaste laskisi 20 %:iin. Näihin lukuihin päästään siten, että nykyisellään osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja ehdotetussa uudessa mallissa tämä osuus laskisi 2/3:aan. Kokonaisverorasitus yhtiön maksama yhteisövero ja siihen uudistusehdotuksessa esitetyt muutokset huomioon ottaen asettuisi 32 %:iin. Kun pääomatuloja yleensä verotetaan 30 %:n verokannalla (30.000 euroa ylittäviltä osin veroprosentti on 34), osinkotulo tulisi ehdotetuilla muutoksilla samalle viivalle muiden pääomatulojen kanssa.
Listaamattomien yhtiöiden osalta osinkoverotuksen uudistaminen yhteisöveron kevennyksen yhteydessä EK:n kasvuryhmän ehdottamalla tavalla olisi pitkä askel kohti selkeämpää verojärjestelmää. Nykyinen osinkoverotusjärjestelmä, jossa listaamattoman yhtiön jakama osinko jaetaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella pääoma- ja ansiotuloon, on erittäin monimutkainen ja vanhentunut. Tämä erottelu ei enää vastaa nykyajan talouden tarpeita, sillä aineettoman pääoman merkitys on olennaisesti kasvanut aiemmasta. Nykyjärjestelmässä todellinen kokonaisverorasitus myös vaihtelee rajusti noin 26 – 52 %:n välillä yhtiön tunnusluvuista ja osingon määrästä riippuen.
Uudistuksen myötä nämä himmelit purettaisiin. Osinkoverotus ei enää riippuisi yrityksen koosta, taserakenteesta, pörssilistautumisesta tai osingon määrästä. Listautumattomien yhtiöiden maksamien osinkojen verotus voisi kunkin yhtiön tilanteesta riippuen joko maltillisesti kiristyä tai keventyä, kun nykyinen hyvin leveä verohaitari yhtenäistettäisiin muiden pääomatulojen tasolle. Sekä huojennetusta pääomatulo-osingosta että ankarasti verotetusta ansiotulo-osingosta luovuttaisiin.
Pääomia vapautuisi kasvuun. Neutraali ja suoraviivainen verojärjestelmä tukisi kasvua, koska se ei vääristä taloudellisia päätöksiä tai lukitse pääomia tietyn yhtiön taseeseen. Kun pääoma pääsisi kohdentumaan tehokkaammin, sitä ohjautuisi nykyistä paremmin myös korkeamman riskin (ja tuotto-odotuksen) kohteisiin, jotka ovat talouskasvun kannalta keskeisiä.
Jyrkkien veroportaiden poistuessa myös osinkoja jaettaisiin todennäköisesti nykyistä enemmän. Tämä vahvistaisi osinkoveropohjaa, jolloin verotuotto kasvaisi. Uudistus parantaisi verojärjestelmän ennakoitavuutta ja madaltaisi listautumiskynnystä.
Pääomat liikkeelle sysäävä ja siten kasvua käyntiin potkiva osinkoverouudistus on olennainen osa EK:n kasvuryhmän verouudistuskokonaisuutta.
Osinkoverouudistus selkeämmäksi