Lauri Vuori: Ruotsissa palkoista sovitaan paikallisesti

Paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus työehtosopimuksissa on kasvanut Suomessa yksityisellä sektorilla. Osuus vuonna 2018 oli 29 % ja vuonna 2023 jo 41 %. Sen sijaan julkisella sektorilla käytössä on edelleen ainoastaan yleiskorotuspainotteisia palkkamalleja. Vertailtaessa Ruotsiin erot eri palkkamallien yleisyydessä korostuvat varsinkin julkisen sektorin osalta. Ruotsissa julkisen sektorin palkoista sovitaan numerottomasti jopa yli puolet. 

Ruotsissa julkisen sektorin paikalliset palkkaratkaisut ovat mahdollistaneet palkankorotusten kohdentamisen työvoimapula-aloille ja mahdollistanut kilpailukykyisen palkkatason julkisen sektorin osaaville työntekijöille. Samalla malli on mahdollistanut Ruotsin yksityisen sektorin neuvottelut edistäen kansantalouden kilpailukykyä ja korkeaa työllisyyttä. 

Suomessa ja Ruotsissa on käytössä samankaltaiset vientimalliin perustuvat palkkanormit. Suomessa vientivetoinen työmarkkinamalli on ollut käytännössä voimassa syksyn 2018 neuvottelukierroksesta alkaen. Naapurissa Ruotsissa vientivetoinen työmarkkinamalli on ollut käytössä jo 1990-luvulta alkaen. Teollisuussopimuksessa (industriavtalet) on määritetty palkankorotusten taso (märket), joka muodostaa palkkanormin. Ruotsin sovittelijantoimisto (Medlingsinstitutet) sovittelee työriitoja tämän ”märketin” mukaisesti asetustasoisen säännöksen perusteella. 

Samankaltaisista vientimalliin perustuvista palkkanormeista huolimatta palkanmuodostuksen hajautumisessa on suuria eroja eri aloilla ja sektoreilla Suomen ja Ruotsin väillä. Suomessa yleiskorotukset korostuvat myös yksityisellä puolella, kun Ruotsissa erilaiset paikallisesti sovittavat palkkamallit ovat yleisimpiä. 

Ruotsissa julkisen sektorin palkoista on sovittu paikallisesti jo vuosikymmenten ajan. Paikallisista ja yksilökohtaisista palkankorotusmalleista tuli yleisin sopimisen muoto kunnissa ja alueilla vuoden 2009 sopimusratkaisuissa. Tätä ennen palkankorotusmallit perustuivat paikallishallinnossa pottimalliin, jossa liittotason sopimus määräsi paikallisesti jaettavan palkkapotin. Valtion sopimusneuvotteluissa paikalliset ja yksilökohtaiset korotusmallit ovat olleet käytössä jo tätä pidempään. 

Numerottomista sopimuksista huolimatta Ruotsin julkisen sektorin työnantajaliitot ovat sitoutuneet noudattamaan ”märketin” palkkanormia, vaikka siitä ei ole poliittista päätöstä, vaan järjestely perustuu vapaaehtoiseen sopimiseen. 

Tarkemmin eroista: Palkkamalli Suomi Ruotsi