Leena Nyman bloggaa: Japanin väestö ennätysiässä – Suomi seuraa perässä

Viime aikoina on pohdittu paljon, onko Suomi Japanin tiellä väestön vanhenemisen suhteen. Japanin esimerkkiä pidetään kiinnostavana, koska Japani kohtaa ensimmäisenä ikääntymisen haasteet, jotka ovat myöhemmin edessä usealla länsimaalla. Suomen väestörakenne on 15 vuoden kuluttua samankaltainen kuin Japanin väestörakenne nyt. On väistämättä mietittävä, miten tuleva työvoimapula ratkaistaan.

Japanin väestökehitys tekee ennätyksiä. Paitsi, että Japanissa elää pitkäikäisin kansa, on Japanissa myös maailman korkein keski-ikä väestötasolla. Forbesin mukaan vuonna 2065 peräti 38 % väestöstä olisi yli 65-vuotiaita, mikä aiheuttaa haasteita paitsi taloudelle, niin myös yhteiskunnalle. Talouskasvu hidastuu, kun työssäkäyvien osuus vähenee, samoin palveluiden turvaaminen käy haastavammaksi. Japanissa maahanmuutto on perinteisesti ollut hyvin vähäistä, ja jos maahanmuuton taso pysyy samana jatkossa, on mietittävä muita ratkaisuja työvoimapulaan.

Ratkaisuksi on ehdotettu esimerkiksi työuran vapaaehtoista pidentämistä ainakin 70-vuotiaaksi saakka. Työelämässä pysyminen tukee myös yleistä toimintakykyä ja terveenä pysymistä, joten ratkaisu voisi tuoda myös muita etuja. Lisäksi tekoäly, algoritmit ja robotiikka voivat tuoda helpotusta vanhenemisen mukanaan tuomiin erinäisiin haasteisiin. Ikääntymisen tuomien haasteiden ratkaisemiseksi Japanissa onkin järjestetty paljon seminaareja, joissa start up -yrityksiä kannustetaan luomaan uusia ratkaisuja, jotka voivat auttaa ratkaisemaan väestömuutoksesta seuraavia haasteita.

Japanin tilanne eroaa Suomesta siinä, että yhä edelleen moni nainen joutuu valitsemaan joko uran tai perheen välillä. Vain 30 % alle 3-vuotiaiden lasten äideistä Japanissa käy töissä OECD-maiden keskiarvon ollessa 52 %. Naisten työmarkkina-aseman parantaminen toisi alihyödynnetyn resurssin paremmin työmarkkinoiden käyttöön. Asenteiden muuttaminen ei tosin käy yhdessä yössä. Parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä OECD:n mukaan vuonna 2018 japanilaiset naiset olivat jopa hienoisesti ohittaneet suomalaisten naisten työllisyysasteen. Usein kyseessä ovat tosin muunlaiset kuin vakituiset kokoaikaiset työsuhteet.

Mitä Suomessa sitten voidaan oppia Japanilta? Olisi tärkeää käydä rakentavaa keskustelua siitä, mistä löydetään ratkaisuja väestörakenteen muutokseen. Panostukset uusiin innovaatioihin, teknologian kehitykseen sekä tekoälyyn ovat väistämättä edessä. Työkunnon ylläpitäminen uran loppuvaiheilla on myös asia, mistä tulisi huolehtia. Lisäksi olisi tärkeää, että asenteet vanhempia työntekijöitä kohtaan eivät olisi syrjiviä ja mahdolliseen työuran pidentämiseen suhtauduttaisiin positiivisesti. Työperäinen maahanmuutto auttaisi myös työllisyysasteen nostamisessa.