Penna Urrila bloggaa: Kauas koulutetut karkaavat

06.05.2019

Suomen seuraavan hallituksen tulee kysyä itseltään, kuinka käännämme korkeasti koulutettujen suomalaisten muuttovirran takaisin kohti Suomea.

Luvut Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä antavat varsin karun kuvan nykytilanteesta. Suomen kansalaisia muuttaa ulkomaille selvästi enemmän kuin takaisinpäin. Lisäksi suhteettoman suuri osa poismuuttajista on korkeasti koulutettuja – siis juuri heitä, joista toivotaan Suomen tulevaisuuden avaintekijöitä.

Korkeasti koulutettuja Suomen kansalaisia on vuoden 2005 jälkeen jokaisena vuotena muuttanut enemmän ulkomaille kuin heitä on sieltä palannut. Korkeakoulutettujen Suomen kansalaisten muuttotappio on peräti noin 13 000 henkeä vuosina 2005–2017. Tästä luvusta 1000 henkeä on tutkijakoulutuksen saaneita.

 

Muuttopäätöksiin vaikuttavat syyt ovat hyvin henkilökohtaisia ja vaihtelevia. Ulkomaille muutetaan niin opintojen, työn kuin perhesyidenkin vuoksi. Opiskelu tai työnteko ulkomailla voi parhaimmillaan antaa ainutlaatuisia kokemuksia ja elämyksiä, ja myös suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälistä osaamista yhä enemmän.

Kansainvälistyminen onkin lähtökohtaisesti erittäin myönteinen asia koko maalle, sekä yrityksillemme että suomalaisille itselleen. Nykyinen tilanne on kuitenkin täysin kestämätön yhteiskuntamme ja kansantaloutemme kannalta.

Avainosaajiemme nettomuutto on vuodesta toiseen miinuksella, kun paluuvirta on paljon lähtevää heikompi. Suomessa koulutuksensa saaneet huippuosaajat muuttavat ulkomaille, jääden monessa tapauksessa pysyvästi. Vaikka Suomessa on monia etuja asuin- ja työympäristönä, kokonaisuutena emme näyttäydy riittävän houkuttelevana maana takaisinmuuttoa suunnitteleville – emmekä myöskään ulkomaisille avainosaajille.

Mielestäni meillä ei ole tähän enää varaa. Suomen pitää pystyä houkuttelemaan ulkomaille lähteneitä suomalaisia, kuten myös ulkomaisia korkeakoulutettuja, paljon nykyistä paremmin. Hallitusneuvotteluissa tulisikin miettiä, millä keinoin voimme parantaa Suomen ja suomalaisen työelämän houkuttelevuutta erityisesti korkeasti koulutettujen näkökulmasta?

Suomessa täytyy vahvistaa dynaamista yhteiskuntaa, kansalaisten tulevaisuudenuskoa ja avointa ilmapiiriä. Erinomaisen koulutusjärjestelmän lisäksi tarvitsemme lisää investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Työn verotusta tulisi keventää Ruotsin esimerkin mukaisesti erityisesti asiantuntijatyön palkkatasoilla. Nämä ovat esimerkkejä keinoista, joilla Suomen vetovoimaa takaisinmuuttoa harkitsevien parissa voitaisiin nopeasti parantaa.