Maahanmuuttajia autettava työllistymään

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat ja heidän lapsensa pärjäävät työmarkkinoilla, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Suomen väestörakenne on heikentymässä kovaa vauhtia. Eläkeikäisiä on koko ajan enemmän suhteessa työikäisiin. Maahanmuuttajat muuttavat automaattisesti tätä suhdelukua paremmaksi, koska he ovat yleensä työikäisiä nuoria aikuisia.

Ratkaisevaa maahanmuuton taloudellisten seurausten kannalta on kuitenkin se, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät. Nykyisin maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 12 prosenttiyksikköä matalampi kuin syntyperäisten suomalaisten.

Voimistuva työvoimapula

Työperusteisesti Suomeen tulleiden työllisyysaste on jopa kantasuomalaisia korkeampi. Perhesyistä tai pakolaisena tänne saapuneiden työllisyysaste puolestaan on selvästi matalampi. Kielitaidon karttuessa usein myös heidän työllisyytensä kohenee.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta heikentää se, että he voivat kohdata Suomessa syrjintää työmarkkinoilla. Toisaalta Suomessa on voimistuva työvoimapula, joka jatkossa todennäköisesti lisää heidän työllisyyttä.

Tällä hetkellä asiantuntijoiden ja muiden osaajien työlupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on useita kuukausia. Hakemusten käsittelyaikaa pitäisi lyhentää radikaalisti. Yleisesti ottaen työn tekeminen yhdessä kantaväestöön kuuluvien kanssa on parasta kotouttamista. Samalla sillä on positiivinen vaikutus talouteen.

Suotuisa vaikutus kestävyysvajeeseen

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore analyysi osoittaa, että vaikka maahanmuuttajien ja heidän jälkeläisensä työllisyysaste pysyy vain noin 60 prosentissa, sillä on myönteinen vaikutus väestön ikääntymisestä aiheutuneeseen julkistalouden kestävyysongelmaan. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi muun väestön tasolle ja heidän lukumääränsä lisääntyisi, olisi vaikutus luonnollisesti entistä suurempi.

Tilastokeskuksen viimeisimmässä väestöennusteessa oletetaan, että nettomaahanmuutto Suomeen on vuosittain 15 000 henkeä. Jos tämä määrä kaksinkertaistettaisiin ja maahanmuuttajien sekä aikanaan heidän jälkeläisensä työllisyysaste nousisi muun väestön tasolle, pienentyisi kestävyysvaje työ- ja elinkeinoministeriön laskentakehikon perusteella noin 2 mrd euroa.

Maahanmuuton julkistaloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan tavallisesti maahanmuuttajien maksamien verojen ja veroluontoisten maksujen sekä heidän saamiensa tulonsiirtojen ja käyttämiensä julkisesti tuotettujen palvelujen välistä erotusta.

Vertailun vuoksi on huomattava, että myös monet matalapalkka-aloilla työskentelevät syntyperäiset suomalaiset aiheuttavat kustannuksia julkistaloudelle. Lisäksi heidän elinkaaren alkuvaiheen kustannukset kohdistuvat Suomeen.

Yrityksille osaavaa työvoimaa

Julkistaloudellisten vaikutusten lisäksi maahanmuutolla on huomattavia vaikutuksia yrityssektorille. Niihin sisältyvät esimerkiksi vaikutukset hyödyke- ja palvelumarkkinoihin, kansainvälistymiseen, innovaatioihin sekä tietenkin osaavan työvoiman saatavuuteen.

Maahanmuutto lisää itsessään taloudessa kysyntää. Se saa aikaan myös dynamiikkaa, koska maahanmuuttajat tekevät usein eri töitä kuin kantaväestö. Esimerkiksi lastenhoitajien ja siivoojien työ vapauttaa muiden ihmisten työpanosta entistä tuottavampaan työhön.

Viikon graafi: Nettomaahanmuutto oli Suomessa keskimäärin 15 000 henkilöä vuosina 2000-2018