Maailmankaupan vartija WTO pelastui kuilun reunalta – Suomikin hyötyy

Ensimmäistä kertaa 8 vuoteen ja toisen kerran sitten perustamisensa 1995 Maailman kauppajärjestö WTO ja sen 164 jäsenmaata onnistuivat sopimaan maailmankaupan pelisääntöjen kehittämisestä. Geneven ministeriökokouksessa, parin valvotun yön jälkeen, saatiin hieman yllättäen aikaiseksi sopu, joka kelpasi EU:n ja USA:n ohella Kiinalle, Intialla ja jopa WTO-erolla uhanneelle Venäjälle. Kauppapolitiikka on läpi historiansa ollut täynnä ylläyksiä ja draamaa.

Suomen talouden ja elinkeinoelämän kannalta saavutettu, suppeakin sopu on hyvä uutinen. Se tarjoaa eväitä hoitaa akuutteja globaaleja kriisejä kuten yhä markkinoihin vaikuttavat koronapandemia sekä orastava ruokakriisi. Lisäksi esimerkiksi sähköinen kauppa ja digitalisaatio voi edetä ilman uhkaa uusista kansallisista tulleista, mikä tietysti hyödyttää myös suomalaisia teknologian ja palveluiden tarjoajia.

Saavutettu yksituumaisuus WTO:n uudistamiseksi riidanratkaisu mukaan lukien varmistaa sen, että WTO säilyttää yhä uskottavuutensa maailmankaupan kehittäjänä ja vartijana. Suomen viennille ja tuonnille tämä on tärkeätä, koska kauppaamme USA:n, Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjänkin kanssa perustuu WTO-sääntöihin ja siltä olemme saaneet apua kauppakiistoihin, kuten Venäjän yllättäviin puutulleihin. Ennakoitavista ulkomaankaupan pelisäännöistä Suomi hyötyy aina.

WTO-sopu pähkinänkuoressa

1. Terveys ja kauppa: Koronarokotteiden globaalia saatavuutta lisätään geneeristen eli rinnakkaislääkkeiden sallimista helpottamalla, määräajaksi lääkkeiden patenttisuojaa helpottamalla. Lääketeollisuus on vastustanut tätä, koska kehitysmaissa ongelma on rokotteiden jakelu, ei saatavuus. Nyt teollisuusmaat tulivat vastaan kehitysmaita.

2. Kalastus: Haitalliset kalastustuet kuten kalastusalusten fossiilisen polttoaineen tuen karsitaan kalastuselinkeinon tervehdyttämiseksi ja ilmastoneutraalisuuden edistämiseksi. Samalla pyritään ehkäisemään ryöstökalastusta.

3. Ruoka ja maatalous: Ruokaturvaa edistetään YK:n erillisen ruokaohjelman avulla, tietty kansallinen huoltovarmuus sallien mutta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden mahdollisimman vapaa kauppa kuitenkin varmistaen. Maataloustuotteiden kaupan sääntöjen uudistaminen tulee jatkumaan lähiaikoina.

4. Sähköinen kauppa: Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kaupan ennakoitavuus varmistetaan, sillä 24 vuotta käytössä ollut ”uusien tariffien ja tullien kielto” sai jatkoa seuraavaan ministerikokoukseen tai ainakin 2024 asti. Eri mailla on ollut kasvavaa kiinnostusta eri tavoin kansallisesti asettaa uusia tulleja sähköiselle kaupalle.

5. WTO-uudistus: WTO:n toiminnan uudistamista mukaan lukien päätöksenteko ja riidanratkaisu jatketaan, jotta WTO olisi nykyistä dynaamisempi ratkaisuiden luoja sääntelyssä ja kauppakiistoissa, Nykyinen konsensuspäätöksenteko ja riidanratkaisun nimityshaasteet ovat jarruttaneet WTO:n toimintaa viime aikoina.

Analyysi WTO-sovun merkityksestä Suomelle ja elinkeinoelämälle

1. WTO-uskottavuus ja toimintakyky säilyy – Suomen viennin ja tuonnin olosuhteissa ennakoitavuus vahvistuu

Uudessa geotaloudessa markkinat ja niiden sääntely ovat polarisoitumassa. Tämä huono asia ulkomaankaupasta riippuvaiselle, pienten kotimarkkinoiden Suomelle, jonka tärkeimmät kauppakumppanit EU:n ohella USA, Kiina mutta myös Brasilia ja Intia sekä ja vielä tovi sitten Venäjä. Näiden kaikkien kanssa EU ja Suomi käy kauppaa vanhoilla GATT/WTO-säännöillä. WTO:n epäonnistuminen olisi ehkä ollut koko WTO:n loppu tai ainakin uskottavuuden viimeinen menetys.

Nyt jopa WTO-erolla uhkaillut Venäjä olisi sopimassa EU:n, Kiinan, USA:n ja Intian kanssa asioista. WTO-sopu osoitti, ettei globalisaatio eikä monenkeskisyys oli kuollut. Maailmankaupan ennakoitavuus säilyy edes jollain tasolla, mikä hyvä uutinen Suomelle ja WTO-riidanratkaisua voi yhä käyttää kauppakiistoissa esimerkiksi Venäjän, Kiinan tai Intian kanssa

2. Kehitysmaiden huolet korona ja ruokaturvassa huomattiin – maailmantalouden epävarmuutta lisänneisiin – pandemiaan ja ruokakriisiin haettiin eväitä, mistä myös Suomi hyötyy, jos maailmantaloudesta muutama akuutti kriisi saadaan kuriin

Teollisuus- ja kehitysmaiden intressit ovat usein kauppapolitiikassa kaukana toisistaan, mutta nyt teollisuusmaat joustivat fiksusti, koska globaalit kriisit tuntuvat myös niiden taloudessa. Suomen kannalta kaikkien globaalin talouden kriisien ratkaiseminen on hyvä uutinen, vaikka myös meillä lääketeollisuus on ollut aiheellisesti kriittinen patenttisuojan helpottamiseen koronarokotteissa, koska suurin ongelma rokotteiden saatavuudessa on ollut tehoton jakelu, ei patenttisuoja kehitysmaissa.

3. Teollisuusmaille sähköisen kaupan ennakoitavuus edistää digitalisaation leviämistä – helpottaa digitalisaation ja ilmastoneutraalien talouden kehittymistä, mistä Suomi voi hyötyä myös uusina vientikauppoina

Vaarana oli, että eri maat olisivat ruvenneet lokalisoimaan digitalisaatiota ja sähköistä kauppaa kansallisen sääntelyn ja tariffien avulla – nyt uudet tariffit on kiellettyjä. Suomen kannalta jatkuvuus sähköisessä kaupassa ja digitaalisten palveluiden tullittomuudessa on hyvä uutinen, sillä digitalisaatio edistyy globaalista ja vaatii teleinfraa ja ICT-ratkaisuita, joista Suomi saa uutta vientiä.

4. Kaikki maat sitoutuivat WTO:n uudistamiseen

Viime vuosina 164 jäsenmaan konsensusperiaatteella toimiva päätöksenteko ja riidanratkaisun nimitysongelma ovat uhanneet koko WTO:n olemassaoloa. Nyt kaikki maat valmiita jatkamaan keskusteluita toiminnan uudistamisesta. Suomen taloudelle tärkeimmät viennin ja tuonnin peruskivet ovat 1.) toimivat EU:n sisämarkkinat, 2.) tehokas EU:n kauppapolitiikka ja 3.) toimiva ja uskottava WTO. Nyt nämä kaikki kolme ovat yhä toimintakykyisiä.

Ministerikokouksessa sovittiin myös, että seuraava ministerikokous jo mahdollisesti 2023, joten tahtotilaa ja vauhtia edistää monenkeskisyyttä maailmankaupassa näyttää löytyvän. Huhut globalisaation kuolemasta ovat ennenaikaisia – tämä hyvä uutinen myös avoimelle, ulkomaankaupasta elävälle Suomelle.