Määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet työllistäneet

26.10.2021

Työllisten määrä on kasvanut kohisten tämän vuoden aikana. Kasvun takana on ollut määräaikaisten ja/tai osa-aikaisten työsuhteiden kasvu. Näiden työsuhteiden vuoksi työmarkkinoiden joustavuus on toiminut kriisistä elvyttäessä. Työllisyyttä eivät ole tähän asti nostaneet hallitukset työllisyystoimet, jotka ovat olleet työllisyyttä laskevia. Aktiivimallin leikkurin poisto sekä perusturva- ja veromuutokset ovat olleet työllisyyttä laskevia ja julkista taloutta heikentäviä.

Työllisyysasteen trendi nousi syyskuussa 72,5 prosentin tasolle. Syvimmässä koronakuopassa luku oli alimmillaan alle 70 prosentissa. Työllisyyden lasku osui koronakriisin alkuaikoina juuri määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskenteleviin. Työllisyysasteen jyrkempää laskua työvoimatutkimuksen luvuissa jarrutti lisäksi lomautettujen määrittely työllisiksi, jos lomautus oli kestänyt alle 3 kuukautta.

Määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden työmarkkinoita joustavoittava vaikutus on mahdollistanut nopean elpymisen työmarkkinoilla ja taloudessa. Neljännesvuositietojen mukaan näissä työsuhteissa työllistyneiden määrä on kasvanut heinä-syyskuussa 72 tuhannella, kuukausitiedot eivät ole tilastouudistuksen jälkeen vielä vertailukelpoisia.

Työllisyyden kasvu ja julkisen talouden tasapainottuminen pitkällä ajalla ei ole mahdollista pelkästään määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden kasvun kautta. Aiempina vuosina ja hallituskausina työllisyyden nousu on ollut vaikuttavampaa jatkuvien kokoaikaisten työsuhteiden ajaessa kasvua.

Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus kaikista työllisistä on yli 70 prosenttia. Näiden työsuhteiden määrä ei ole kasvanut korona-aikana. Määräaikaisessa kokoaikatyössä työskentelee noin 12 prosenttia, jatkuvassa osa-aikatyössä 11 prosenttia ja määräaikaisessa osa-aikatyössä 6 prosenttia palkansaajista.

Julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion palveluiden rahoituksen kannalta tärkeitä pitkällä aikavälillä toimivia työllisyystoimia hallituksen on löydettävä viimeistään helmikuun neuvotteluissa. Vaihtoehtoja erilaisista työllisyyttä nostavista ja julkista taloutta vahvistavista toimista on esitetty laajasti. Nyt on pitävien päätöksien aika.