Markus Äimälä bloggaa: Työllistämisen esteitä raivataan

Uuden työntekijän palkkaaminen on etenkin pienelle yritykselle iso päätös. Yritys joutuu arvioimaan, kuinka kipeästi se tarvitsee työntekijää ja mitä riskejä työntekijän palkkaamiseen liittyy. Kannattaako ottaa riski vai pystyisikö yrittäjä itse tai muut työntekijät tekemään entistä pidempää päivää vai olisiko parasta turvautua vuokratyöntekijään? Ensi vuoden alusta tulevat lainmuutokset kallistavat vaakaa työntekijän palkkaamisen suuntaan.

Työllistämispäätöksiä jarruttaa muun muassa huoli siitä, mitä on tehtävissä, jos uusi työntekijä ei suoriudukaan kunnolla työtehtävistään tai sopeudu työyhteisöön. Avioliiton purkaminen on juridisesti huomattavasti helpompaa kuin työsuhteen, joten työntekijän valinnan olisi parasta osua kerralla kohdalleen.

Tilannetta helpottaa se, että työsuhteen alkuun voidaan sopia lyhyt koeaika ennen kuin työsopimuksen irtisanomiskieltoja aletaan noudattaa täydellä voimallaan. Koeajan enimmäispituus pitenee nyt neljästä kuuteen kuukauteen, mikä antaa normaaleissa tapauksissa jo kohtuullisen hyvin aikaa arvioida, onko työsuhdetta järkevää jatkaa.

Lisäksi ensi vuoden alusta työnantaja voi palkata pitkäaikaistyöttömän enintään vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman, että määräaikaisuudella pitää olla mitään erityistä syytä. Työnantajan ei siten tarvitse murehtia sitä, että joku väittää jälkikäteen, että määräaikaisuudelle ei ollutkaan riittäviä perusteita ja vaatii tuntuvia korvauksia. Positiivinen uusi avaus, mutta rohkeampi muutos ilman rajausta pitkäaikaistyöttömiin olisi ollut parempi vaihtoehto.

Yrityksillä menee joskus paremmin ja joskus huonommin. Kun menee taas paremmin ja on tarvetta uudelle työntekijälle, yrityksen oikeutta valita paras työnhakija rajoittaa takaisinottovelvollisuus. Sen mukaan työpaikkaa pitää tarjota samankaltaista työtä aikaisemmin tehneelle irtisanotulle työntekijälle, vaikka parempiakin työnhakijoita olisi tarjolla. Tätä entisen työntekijän etuoikeutta lyhennetään nyt yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään kuukauteen. Tämä luo uutta joustavuutta työmarkkinoille ja edesauttaa sitä, että jokaiseen työpaikkaan päätyy siihen parhaiten sopiva työntekijä.

Kaikki edellä selostetut muutokset alentavat omalta osaltaan työllistämiskynnystä (muutoksia selostetaan yksityiskohtaisemmin täällä). Hyvä niin, mutta vallankumouksesta ei kuitenkaan ole kyse vaan pikemminkin ensimmäisistä askelista oikeaan suuntaan.