Markus Äimälä: Lakiuudistus vahvistaa vientivetoista mallia

Eduskunta hyväksyi ns. vientivetoista työmarkkinamallia koskevan lakiuudistuksen tiistaina 17.12.2024. Lakiuudistuksen mukaan sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sovittelija ei sovittelussa ylitä vientialojen palkankorotuksia. Vientialojen palkankorotusten taso määrittyy kansainvälisen kilpailukyvyn perusteella. Kuten eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä todetaan, Suomen vientivetoisessa taloudessa työkustannusten taso on kilpailukyvyn ja talouskasvun keskeinen tekijä.

Tämän lainmuutoksen myötä Suomen työmarkkinamalli on yhä paremmin linjassa Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Niissä on jo pitkään noudatettu periaatetta, jonka mukaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen palkkaratkaisut muodostavat normin, jota muut alat seuraavat.

Jokainen soviteltava työriita on luonnollisesti omanlaisensa. Riidanalaiset kysymykset vaihtelevat eri sopimusaloilla, ja sovittelijan tulee rakentaa sovittelutoiminta niiden mukaan. Tämä koskee erityisesti työehtosopimusten ns. tekstikysymyksiä.

Sovittelijan on otettava huomioon myös muun muassa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevat näkökohdat sovintoehdotuksessaan. Palkankorotukset eivät esimerkiksi saa kohdistua sopimusalan sisällä epätasapuolisesti vain tiettyihin ammattiryhmiin, ellei siihen ole perusteltua syytä. Sovittelijan tehtäviin ei sen sijaan kuulu pyrkiä muuttamaan eri sopimusalojen välisiä palkkatasoja.

Sovintoehdotukset eivät siis lainmuutoksen jälkeenkään tule olemaan keskenään identtisiä, vaan niissä voidaan ottaa huomioon sopimusalalle tärkeät kysymykset ja erityispiirteet. Reunaehtona on kuitenkin se, että vientialojen sopimusratkaisujen kustannusvaikutusta ei ylitetä.