Matti Kahran analyysi: Mitä jäi käteen Bidenin ilmastokokouksesta – miten pelin henki muuttuu?

Ilmastopolitiikkaa hiersi pitkään kysymys siitä, kuka kantaa päästövähennysten taakan ja kustannukset. USA:n presidentti Joe Bidenin viimeviikkoisen ilmastokokouksen viesti oli päinvastainen: päästövähennykset nähdään talouskasvun ja innovaatioiden moottorina. Kuten Biden tiivisti: ”When I think of climate change, I think about jobs.” Matti Kahra analysoi, mitä ilmastokokouksesta jäi käteen.

40 maan johtajat kokoontuivat viime viikolla ilmastokokoukseen, joka oli virallisesti Yhdysvaltojen ja presidentti Joe Bidenin paluu Pariisin sopimukseen ja pyrkimykseen ottaa ilmastopolitiikan globaali johtajuus takaisin maalle neljän vuoden poissaolon jälkeen. USA onnistui kokoamaan kaikki valtiojohtajat Venäjän presidentti Vladimir Putinista alkaen saman virtuaalisen pöydän ääreen.

USA:n viesti kokouksessa oli selkeä. Ilmastopolitiikka on Yhdysvalloille talouden ja kansallisen turvallisuuden keskiössä. Se tulee tarkoittamaan työpaikkoja, uutta teknologiaa sekä globaalin yhteistyön ja USA:n vaikutusvallan kasvattamista.

Ilmastokokouksen kolme tärkeintä asiaa

1. USA aikoo laittaa uuden vaihteen päälle päästövähennyksissä.

   USA aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja kokouksen alla ilmoitettu uusi välitavoite on vähintään puolittaa maan kasvihuonekaasupäästöt seuraavan 10 vuoden aikana. Tavoite on kunnianhimoinen ja lähes samalla tasolla kuin EU:n aiemmin ilmoittama -55 % vähennys vuoteen 2030 mennessä. USA on pääsemässä irti koronasta ja talouden muutosta hiilineutraaliksi kiihdytetään 2200 miljardin investoinneilla päästöttömään energiantuotantoon, vähähiiliseen rakentamiseen, teollisuuden uusiin ratkaisuihin ja sähköiseen liikenteeseen.

2. Myös muut maat kirittävät tahtia päästövähennysten kanssa.

    

   USA käytti paljon diplomaattista voimaa saadakseen myös muut maat ilmoittamaan uusista, korkeammista tavoitteista ja tässä onnistuttiin. Japani lähes tuplasi nykyisen päästövähennystavoitteensa ja Iso-Britannia sekä Kanada nostivat omia tavoitteitaan merkittävästi. Brasilia kiristi hiilineutraaliustavoitetta 10 vuodella ja lupasi parantaa Amazonin sademetsän suojelua. Kiina, maailman suurin saastuttaja, ei tässä vaiheessa tehnyt uusia ilmoituksia, mutta lupasi ”tiukasti kontrolloida” kivihiilituotantoaan, joka arvioiden mukaan voisi tarkoittaa jo lähivuosina nopeampia päästövähennyksiä.

3. Ilmastopolitiikan narratiivi on muuttunut merkittävästi, ilmastoratkaisut luovat kasvua ja mahdollisuuksia
   

   Ilmastopolitiikkaa on pitkään hiertänyt kysymys siitä, kuka kantaa päästövähennysten taakan ja siitä syntyvät kustannukset. Viime viikon kokouksen keskeinen viesti oli aivan päinvastainen sekä USA:n että muiden maiden puheenvuoroissa. Hiilineutraalius ja päästövähennykset ovat keskeinen työpaikkojen, talouskasvun, uusien teknologioiden ja innovaatioiden moottori. Suurten talousmahtien toinen toistaan tiukemmat ilmastotavoitteet osoittavat, että niiden kautta syntyvät mahdollisuudet ja ratkaisut ovat konkretisoituneet teknologian ja markkinoiden nopeassa myllerryksessä. Presidentti Joe Biden tiivisti näkemyksen puheenvuorossaan sanontaan ”When I think of climate change, I think about jobs.”

Merkitys Suomelle ja yrityksille

Ilmastopolitiikan suunnanmuutoksella on merkittävä vaikutus Suomelle ja suomalaisyrityksille. USA on kansainvälisen ilmastopolitiikan suurvaikuttaja ja Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Bidenin mittava ilmastoelvytysohjelma voi luoda kysyntää myös suomalaisyritysten ilmastoratkaisuille.

USA:n 2030-päästövähennystavoitteen päivitys ja 2050-hiilineutraalius tarkoittaa, että käytännössä koko maailma muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olisi hiilineutraaliustavoitteen takana. Kokous osoitti myös, että eri maiden tavoitteet kiristyvät melko nopeallakin aikataululla.  USA:n vahva paluu ilmastojohtajaksi lisää myös todennäköisyyttä, että Pariisin sopimuksen markkinamekanismeihin liittyvät säännöt saataisiin neuvoteltua loppuun tänä vuonna.

Markkinoilla kisa ja kilpa kiristyy. USA haastaa avoimesti Kiinaa puhtaan teknologian globaalista johtajuudesta. Euroopan kanssa haetaan vahvemmin yhteistyötä ja kumppanuutta, mutta myös avointa teknologista kilpailua maiden yritysten välillä. Kaikki tämä luo suomalaisyrityksille sekä valtavan kysynnän ja mahdollisuuksia, mutta korostaa myös pienen vientimaan osalta selkeiden ja reilujen pelisääntöjen sekä toimivan kauppapolitiikan merkitystä.