Mika Tuuliainen: Datatalouden aikakausi tulee – Miksi Suomi haraa vastaan?

Miksi suhtaudumme epäluuloisesti kehitykseen, joka voisi olla Suomelle merkittävä kilpailuetu, kysyy Mika Tuuliainen Kauppalehdessä 10.6.

Suomessa käytävä keskustelu datakeskusten merkityksestä on nostanut esiin hämmästyttävän ristiriidan. Vaikka kyseessä ovat investoinnit, joilla rakennetaan tekoälyn ja digitaalisen talouden kivijalkaa, keskustelu keskittyy yhä liian usein seiniin ja sähkölaskuihin. On syytä kysyä, miksi emme näe kokonaiskuvaa – ja miksi suhtaudumme epäluuloisesti kehitykseen, joka voisi olla meille merkittävä kilpailuetu.

Datakeskukset eivät ole pelkkiä tietokonehalleja. Ne ovat korkean teknologian laitoksia, joiden rakentaminen ja ylläpito vaativat laajaa osaamista ja huipputekniikkaa. Nokian verkot, ABB:n ja Hitachin sähköjärjestelmät ja Eatonin varavoimaratkaisut ovat osa datakeskusten arkea. Kun lisätään mukaan suomalaiset valokuidut ja kaapelit, on selvää, että kyseessä on ekosysteemi, jonka valmistus ja kehitys tapahtuu paljolti kotimaassa.

Hukkalämmöstä lisää innovaatioita

Kun konesali rakennetaan, sen ympärille kehittyy nopeasti verkostotaloutta: huoltofirmoja, logistiikkayrityksiä, asiantuntijapalveluita. Näin syntyy työtä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten Haminan esimerkki osoittaa. Googlen datakeskuksen tarjoama hukkalämpö toimii osana kunnallista energiainfraa. Onko Suomessa jo tarpeeksi keskusteltu siitä, millaisia uusia innovaatioita voitaisiin rakentaa hukkalämmön hyödyntämisen ympärille? Kasvihuoneet, lämpövarastot ja älykäs lämpökauppa ovat vain jäävuoren huippu.

Myös palveluliiketoiminta kasvaa. Serverihotellien co-location-palveluissa ei riitä, että on tilaa – tarvitaan osaavia ammattilaisia palvelupisteisiin, tekniseen tukeen ja asiakasrajapintaan. Konesalit eivät ole miehittämättömiä automaatteja, vaan ne tuottavat työtä ja asiantuntijarooleja laajasti eri aloilla.

Tekoälyinfrastruktuuri ei synny ilman datakeskuksia. Koneoppimisen, suurten kielimallien ja laskentatehon kasvu vaatii fyysisen alustan, ja se alusta on konesali. Tekoälypalveluiden kehittäminen, pilvialustojen ylläpito ja palvelinten hallinta ovat kasvavia osa-alueita, joissa Suomella on jo valmiuksia ja vahvaa koulutuspohjaa. Emme ole pelkästään kuluttajia vaan voimme olla kehittäjiä ja viejiä.

Puurakenteiset datakeskukset Suomen erikoisuus

Datakeskukset kiihdyttävät myös suomalaisen talotekniikan innovaatioita. Ne edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja jäähdytyksestä energiatehokkuuteen – ja juuri näissä ratkaisuissa suomalaiset yritykset voivat loistaa. Esimerkiksi puurakenteiset datakeskukset ovat erikoisuus, joka syntyy vain Suomessa. Missä muualla maailmassa metsien maa yhdistää perinteisen puuosaamisen huipputeknologiaan tällä tavalla?

Onko syynä teknologiapelko vai ymmärryksen puute, että vastustamme tätä kehitystä? Kun katsoo, mitä datakeskukset todella merkitsevät, käy selväksi: ne ovat uuden arvonluonnin ytimessä. Tekoälyinfran aikakausi on alkanut, ja Suomella on aidosti mahdollisuus olla sen edelläkävijä – jos vain osaamme katsoa pintaa syvemmälle ja tehdä tietoisia valintoja tulevaisuuden rakentamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 10.6.2025