Mika Tuuliainen: Jatketaanko jonottamista vai otetaanko digistä tehot ja säästöt irti?

Suomalaiset ovat nurkumattomia jonottajia. Kansalaisten ajan lisäksi näin tuhlataan julkisia varoja. Voisiko tämä muuttua nyt, kun digipolitiikka on päässyt ensi kertaa Säätytalon porstuasta salin puolelle?

Kesä 2022. Perheen kanssa Länsiterminaalissa menossa sukujuhliin Tallinnaan. Passintarkistuksen yhteydessä käy noloin moka ikinä: tyttären (19 v.) passi on mennyt muutamalla päivällä vanhaksi. Seuraus: tytär jää Helsinkiin, muut jatkavat Tallinnaan.

Tämän viikon uutiset kertovat, että passijonot ovat useiden viikkojen mittaiset. Jonottamiseen tottunut kansa kun ollaan, niin hyväksymme tämän. Miksi ihmeessä?

Suomessa on osaaminen ja kyvykkyys rakentaa viranomaispalvelut niin, että kansalainen voisi saada kännykkään automaattisen tekstiviestin: ”passisi on vanhentumassa 3 kuukauden päästä, laitetaanko uusi tilaukseen?” Tuntuisi ennen kaikkea hyvältä palvelulta. Asiakaslähtöisesti tehtynä digi myös järkevöittää viranomaisprosesseja ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.

Digitalisaation iso mahdollisuus: niukoilla resursseilla enemmän ja parempaa!

Digitalisaatiossa on iso taloudellinen porkkana päättäjille. Oikein valjastettuna digitalisaatio nimittäin kasvattaa merkittävällä tavalla julkisen sektorin organisaatioiden tuottavuutta. Toisin sanoen digi auttaa tekemään niukoilla resursseilla enemmän ja parempaa! Tämä kohentaa julkisen talouden kestävyyttä, säästää yhteisiä varoja ja vähentää tarvetta veronkorotuksille ja velanotolle.

Näinä päivinä Säätytalolla tehdään isoja valintoja myös digin osalta. Mikä parasta, ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaneuvotteluissa on (edes alapöydässä) omana teemana viestintä ja digitalisaatio. Viesti tähän pöytään on selkeä: jonottamalla tilanne ei muutu.

Päällimmäisiä viestejämme Säätytalolle:

1. Pois siilokehittämisestä. Kirkastetaan digin johtamisrakenteet ja laaditaan yhteisbudjetti keskeisille ministeriöille Suomen kannalta keskeisten digihankkeiden edistämiseen.
2. On julkisten varojen tuhlausta, että palvelut tuotetaan kaksinkertaisesti – sekä paperilla että digimuodossa. Siksi viranomaispalveluja tulisi kehittää ensisijaisesti digitaalisesta lähtökohdasta. Suomessa on 4,5 miljoonaa täysi-ikäistä kansalaista, joista digikyvykkäitä on 4,2 miljoonaa. Toisin sanoen kansalaisten valmiuksista homma ei jää kiinni, kunhan pieni digitukea tarvitseva vähemmistö huomioidaan.
3. Jotta digitaalinen asiointi onnistuu, tulee kansalaisten ja yritysten digitaalinen identiteetti saada mahdollisimman pian valmiiksi.
4. Lisää ehdotuksia löytyy täältä, olkaa hyvä:

• • Digitaalinen infrastruktuuri ja datatalouden perusrakenteet kuntoon
  • Tieto- ja teknologiapolitiikka sekä kyberturvallisuus tarvitsevat johtajuutta ja resursseja
  • Teknologioiden ja digitalisaation investointikannusteet on saatava kuntoon
  • Koulutuksen digikehitys tarvitsee yhteisen suunnan
  • Panostetaan perusvalmiuksiin sekä yrityslähtöiseen jatkuvaan osaamisen kehittämiseen
  • Sotedigin työkalupakki – Kohti vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa