Mikko Räsänen: Kansallinen D-viisumi ripeästi käyttöön
D-viisumi olisi tehokas täsmäkeino, jolla saataisiin nopeutettua EU:n ulkopuolelta tulevien huippuosaajien rekrytointia ja maahantuloa. Tällä hetkellä Suomi on ainoa Schengen-maa, jolla omaa kansallista viisumia ei ole. Brexit on lisäperuste sen käyttöönottoon, kirjoittaa maahanmuuttopolitiikkaa pitkään seurannut asiantuntijamme Mikko Räsänen.
Maahanmuuttovirasto uutisoi 28.12. nopeuttaneensa erityisasiantuntijoiden lupakäsittelyn keskimäärin 17 vuorokauteen. Se on hyvä uutinen. Virastokäsittely on kuitenkin vain osa hakuprosessia, joka on kokonaisuutena vanhentunut ja vaatii uudistamista kokonaiskäsittelyajan lyhentämiseksi.
Hidas lupaprosessi on Suomelle konkreettinen rasite, kun käymme kovaa kilpailua kansainvälisen tason osaajista esimerkiksi IT-aloilla tai tutkimuksessa. Pahimmillaan koko rekrytointi epäonnistuu, kun palkattu kyllästyy odottamiseen ja ottaa vastaan muun työn.
Suomessa onkin käynnissä TEM:in vetämä hanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa oleskelulupien käsittelyä. Hankkeen johtopäätösten odotetaan kuitenkin valmistuvan vasta vuoden 2021 loppuun mennessä. Sen rinnalla on otettava käyttöön muita keinoja työnteon tai opintojen aloittamisen nopeuttamiseksi.
D-viisumilla nopeasti työura alkuun
EK on esittänyt kansallisten, niin kutsuttujen D-viisumien käyttöönottoa yli vuosi sitten maahanmuuttoasioita käsitelleessä työllisyystyöryhmässä. D-viisumin voisi myöntää erityisasiantuntijoille sekä muillekin työnteon aloittamiseksi tehtävissä, joihin ei sovelleta saatavuusharkintaa tai jotka ovat yli 3 kuukautta kestäviä määräaikaisia työsuhteita. Samoin sellaisella voitaisiin mahdollistaa korkeakouluopintojen aloittamisen.
Olennaista on, että D-viisumi olisi ketterä tapa saada kansainvälisen talentin työura tai opinnot Suomessa nopeasti alkuun. Henkilö voisi nimittäin jättää varsinaisen oleskelulupahakemuksen Suomeen saapumisen jälkeen D-viisumin voimassaoloaikana, mikä ei nykyjärjestelmässä ole mahdollista.
Kansallisen D-viisumin etuna on myös se, että Suomi voi itse rajata sen käyttöä lähtömaittain. Näin sillä voitaisiin helpottaa esimerkiksi brittien työhöntuloa. Brexitin myötä britit tarvitsevat 1.1.2021 alkaen oleskeluluvan tai työntekijän oleskeluluvan tullakseen työhön Suomeen lyhyeksikin ajaksi. Henkilömäärät eivät ole suuria, mutta kyseessä on tyypillisesti ollut vaativan tason erityisosaajat.
Nykyinen Schengen-viisumi ei riitä
Kansallinen viisumimenettely tarvitaan, sillä Suomella on nykyisin käytössään ainoastaan koko Schengen-alueelle myönnettävät yhteiset viisumit yhteisin säännöin. Niitä voidaan myöntää vain lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta kestävää oleskelua varten.
Schengen-viisumilla on muitakin rajoitteita. Sitä myönnettäessä on tarkoituksena, että henkilö poistuu Schengen-alueelta viisumin voimassaoloaikana. Suomeen ei siis voi tulla hakemaan oleskelulupaa viisumin nojalla (toisin kuin D-viisumin kohdalla) eikä myöskään aloittamaan sovittua työntekoa tai opintoja, vaikka oleskelulupahakemus olisi jo tehty. Nyt Suomi on ainoa Schengen-valtio, jolla ei ole käytössään kansallisia viisumeita.
Nyt olisi tärkeää, että D-viisumit saataisiin mahdollisimman pian käyttöön – Suomi käy kaiken aikaa ankaraa kilpailua talenttien houkuttelemiseksi.