Miksi emme vaurastuisi Ruotsin tavoin?
Suomessa käydään työmarkkinaneuvotteluja poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssota, kiihtyvä inflaatio sekä viime kesänä syntynyt kuntasektorin sopimus vaikeuttavat asetelmaa. Ajankohtaiseen neuvottelutilanteeseen en ota kantaa. Neuvottelut käydään liittotasolla.
Sen sijaan viime vuosina aika ajoin käytyyn keskusteluun työmarkkinamallista on syytä ottaa kantaa. Niin moni palkansaajajohtaja toistuvasti väittää julkisuuteen, että työmarkkinamalli on Suomessa rikki. Kun näin väittää, olisi kohtuullista kertoa miten se korjataan. Esityksiä korjaavista toimista en ole juurikaan kuullut.
Monesti on viisasta katsoa, miten muualla asiat muualla on hoidettu. Työmarkkinoiden osalta mallia kannattaa hakea Ruotsista. Siellä siirryttiin vuonna 1997 liittokohtaiseen vientivetoiseen malliin, jossa kansainvälisen kilpailulle altis vienti tekee palkkaratkaisun, jota ei kierroksen muissa sopimuksissa ylitetä. Lahden toisella puolella myös julkinen sektori on sitoutunut tähän malliin.
Neuvottelut Ruotsissa tapahtuvat toimialakohtaisesti liittojen välillä. Keskusjärjestöt eivät neuvottele toistensa kanssa. Ne tukevat jäsenliittojaan ja osallistuvat koordinaatioon niin työtekijäpuolella kuin myös työnantajapuolella.
Ruotsin talous on menestynyt viime vuosikymmenet erittäin hyvin. Yksi syy – ei tietenkään ainut – menestykselle on Ruotsin vientivetoinen työmarkkinamalli. Sitä on menestyksellä sovellettu jo pitkään. Ennen vuotta 1997 Ruotsi oli ajautunut voimakkaaseen palkkainflaatiokierteeseen, jossa paperilla palkankorotukset näyttivät suurilta, mutta todellisuudessa itse aiheutettu inflaatio söi korotusten arvon.
Miksi Ruotsin työmarkkinamalli ei voisi toimia myös Suomessa? Maamme ovat niin samalaisia, että soveltamisen pitäisi olla kohtuullisen helppoa.
Suomessa faktisesti vientivetoista liittokohtaista työmarkkinamallia on sovellettu kohtuullisella menestyksellä jo kaksi kertaa. Tänäkin vuonna mallia sovellettiin menestyksellä yksityisen sektorin, valtion ja kirkon osalta. Valitettavasti viime kesänä kuntasektori teki ratkaisun, joka vakavalla tavalla on vahingoittanut työmarkkinatoimintaa Suomessa. Päätös ryhtyä palkkajohtajaksi verorahotteisen suljetun sektorin toimesta oli iso virhe. Siitä virheestä ollaan nyt maksamassa kovaa hintaa.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto käytti hiljattain mielenkiintoisen puheenvuoron: ”Yksi vaihtoehto on edetä kohti Ruotsin mallia, jossa keskusjärjestö LO määrittää työmarkkinoille palkankorotustavoitteet. Tämän jälkeen teollisuuden työntekijäjärjestöt neuvottelevat asetetun tavoitteen pohjalta työehtosopimukset, joista muodostuu yleinen linja työmarkkinoille. Näin vienti määrittää linjan, mutta yhteisesti sovitun pohjalta.”
En tietenkään ota kantaa siihen, miten palkansaajat järjestävät oman toimintansa. Se on heidän asiansa. Me työnantajapuolella olemme pyrkineet järjestämään toimintamme Ruotsin mallin mukaisesti. Olemme tyytyväisiä tähän päätökseemme.
Ilkka Oksala p. 050 301 8590
Ruotsin työmarkkinamalli kirjasta The Swedish Labour Market Model s. 16 (LO on työntekijäpuolen keskusjärjestö, SN työnantajapuolen keskusjärjestö)
