Miksi yritykset ovat tärkeitä kansantaloudessa?
Syksyn aikana mediassa on näkynyt Hyvä Yritys -kampanja, jossa nostetaan esille yritysten merkitystä kansantaloudessa ja sitä hyvää työtä, jota suomalaisissa yrityksissä joka päivä tehdään.
EK on kampanjan rahoittaja, mutta haluamme siinä antaa äänen ennen kaikkea yrityksillemme, jotka työllistävät, luovat uusia ideoita ja rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämisen. Miksi haluamme tuoda esille yritysten merkitystä kansantaloudessa tällä tavoin näkyväksi? Ennen kaikkea siksi, että julkisessa keskustelussa unohtuu usein yrityssektorin ratkaisevan tärkeä rooli verotulojen maksajana ja yhteisen hyvinvoinnin rahoittajana. Julkisella sektorilla tehdään paljon äärimmäisen arvokasta työtä, mutta suomalaisten arvostamien hyvinvointipalvelujen järjestäminen ei yksinkertaisesti olisi mahdollista ilman yritysten luomaa taloudellista arvoa.
Jos meillä ei olisi yrityksiä, miten yhteiskuntamme ylipäänsä toimisi? Vaihtoehtoa on tänä päivänä vaikea, ellei mahdoton kuvitella. Tietenkin voidaan hakea rinnastusta, vaikka menneestä Neuvostoliitosta, jossa valtio omisti tuotantovälineet ja pyrki järjestämään kansalaisille heidän tarvitsemansa palvelut suoraan.
Sosialistinen talousjärjestelmä kaatui kuitenkin suurelta osin taloudelliseen tehottomuuteensa: markkinataloudessa, vapaassa kilpailussa toimivat yritykset pystyvät tuottamaan kasvua ja innovaatioita ylivoimaisesti valtiojohtoista järjestelmää paremmin. Paria harvaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa maailman maissa yrityssektori on tänä päivänä suuri työllistäjä ja verotulojen maksaja – sosialistinen talousjärjestelmä on muuttunut lähinnä Pohjois-Korean ja Kuuban kaltaisiksi kuriositeeteiksi.
Kyse ei tietenkään ole siitä, etteikö talouteen tarvittaisi pelisääntöjä. Kilpailun on oltava reilua, ja valtion on aivan perusteltua rakentaa raameja, joissa yrityssektori toimii. Samoin meillä kaikilla on tietenkin erilaisia näkemyksiä siitä, millaisen yhteiskunnan Suomeen haluamme – mitä kaikkea kuuluu julkisen sektorin tehtäviin, miten niiden rahoittamiseen tarvittavat verotulot pitäisi kerätä, kuinka hyvinvointipalvelut olisi parasta organisoida ja niin edelleen. Lukuja katsomalla on silti vaikea sivuuttaa hyvinvoinnin rahoittamisessa yrityssektorin roolia, joka on paljon suurempi kuin ensisilmäyksellä näyttäisi.
Yritykset maksavat suoraan tuloksestaan yhteisöveroja. Viime vuonna yhteisöveroa kertyi 6,6 miljardia euroa, jota voi suhteuttaa esimerkiksi noin 5 miljardin puolustusmenoihin tai 1,3 miljardin lapsilisiin – näiden kahden lisäksi yhteisöverosta riittäisi vielä muuhunkin.
Yhteisöveropotin lisäksi yritykset kuitenkin rahoittavat hyvinvointiamme paljon laajemmin, välillisesti muiden verojen kautta. Suomalaiset yritykset työllistävät noin 1,7 miljoonaa suomalaista, ja yrityksissä käytetään noin 2/3 tutkimus- ja kehityspanostuksista. Näillä panostuksilla suomalaisyritykset kehittävät uusia innovaatioita, jotka tekevät maailmastamme paremman, jotka tuottavat vientituloja ja välillisesti veroja hyvinvointimme rahoittamiseen.