Mirja Hannula bloggaa: Suomen ammatillinen koulutus herättää suurta kiinnostusta kansainvälisesti

Jokainen suomalaisen ammatillisen koulutuksen parissa työtä tekevä voi olla tyytyväinen ja ylpeä työstään ammatillisen koulutuksen reformin eteen. Suomalainen ammatillinen koulutus on erittäin hyvässä maineessa maailmalla, ja viime vuosien aikana tehty uudistus saa tunnustusta ja kiitosta.

Tämän olen saanut myös henkilökohtaisesti kokea viime viikkojen aikana ja välitän osaltani kiitokset edelleen.

Itävallan EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi heinäkuun alussa ja Itävallan johdolla valmistellaan tulevaisuuslinjauksia ammatilliselle koulutukselle EU-tasolla. Valmistelu starttasi kaksipäiväisellä työseminaarilla heinäkuun alussa Wienissä.

Myös kansainvälinen työjärjestö ILO järjesti heinäkuun alussa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä käsittelevän oppisopimusseminaarin. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja elinikäisen oppimisen haasteisiin vastaaminen ovat keskustelussa kotimaisten työryhmien lisäksi myös kansainvälisillä areenoilla. Nuorisotyöttömyys sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen ovat nyt yhteisiä haasteita, joihin eri maiden koulutusjärjestelmien pitäisi pystyä vastaamaan.

Suomen ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi ammatillinen koulutus nousi molemmilla foorumeilla esimerkiksi tulevaisuuteen suuntautuneesta koulutusjärjestelmästä. Suomessa on tehty hyvin pitkäjänteisesti työtä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi ja tässä työssä olen itsekin ollut elinkeinoelämän edustajana mukana.

Suomen kokemusten mukaan on nähtävä kokonaisuus, jossa oppisopimuskoulutusta kehitetään. Ammatillisen koulutuksen on kokonaisuudessaan vastattava työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutukselta odotetaan joustavuutta ja muutoskykyä.

Tutkintojen ja niiden osien sekä koulutusmetodien on uudistuttava riittävän ketterästi. Koulutuksen tulee valmentaa muuttuvaan työelämään, eikä nuoria voida vain täsmäkouluttaa tiettyyn työtehtävään. Koulutusjärjestelmän on huolehdittava eri ikäisten oppijoiden jatkuvan oppimisen taidoista ja muuntautumiskykyisyydestä sekä kyettävä vastaamaan uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana.

Suomen malli työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta herätti runsaasti kiinnostusta ILO:n oppisopimusseminaarissa. Joustavat siirtymät koulutussopimuksesta oppisopimukseen ja mahdollisuus oppisopimuksen joustavaan käyttöön tukevat yritysten rekrytointia, nuorten työllistymistä sekä työssä olevien uuden osaamisen hankkimista työuran aikana.

Samat kysymykset ovat esillä eri maissa ja kriittisimpänä niistä on pk-yritysten tukeminen työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa: kysymys ohjausresurssista on ratkottava. Yritykset tarvitsevat sparrausta ja tukea oppilaitoksilta ja opiskelijat ohjausta.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on lainsäädännön osalta tehty, mutta työ jatkuu. Asiakaslähtöisyys haastaa oppilaitosten toimintakulttuurin uudistumaan. Myös yrityksiltä odotetaan aktiivista otetta osaamistarpeiden tunnistamisessa. Kumppanuus oppilaitoksen kanssa auttaa pk-yrityksiä kehittämään ja uudistamaan liiketoiminnan edellyttämää uutta osaamista. Oppilaitoksilta odotetaan palvelukykyä ja käytännön apua.

Kaikki yritykset eivät vielä tunne mahdollisuuksia, joita esimerkiksi uudistuneet, oppisopimusta hyödyntävät mallit yrityksille tarjoavat, tai miten yhteistyö tukee yrityksen rekrytointia ja osaamisen kehittämistä. Oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää myös pk-yritysten omistajavaihdosten tukena.

Meillä Suomessa tarvitaan keskustelua ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden kehittämisestä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Kansainvälisessä keskustelussa nousee aika ajoin esiin myös korkea-asteen tutkintojen suorittamisesta oppisopimuksella. Työelämälähtöisten koulutusmallien rakentaminen myös korkeakoulutuksessa on yritysten ja oppilaitosten yhteinen jatkuvan oppimisen haaste.

Jotta Suomi on jatkossakin maa, jonka kokemuksista muut haluavat ottaa oppia, tarvitsemme työpaikalla tapahtuvan koulutuksen kehittämistä erityisesti pedagogiikan osalta yli koulutusasteiden. Tarvitsemme myös tutkimusta ja aktiivista otetta reformin toimeenpanossa kaikilta ammatillisen koulutuksen toimijoilta, opettajankoulutukselta ja elinkeinoelämältä.

EK on osaltaan tukemassa ammatillisen koulutuksen uudistumista vuoropuhelun rakentajana yritysten ja koulutuskentän kesken.