Missä ovat pinkit leluautot?

Vaikka en ole koskaan omia lapsia halunnut enkä saanut, vietin viime sunnuntain samalla tavoin kuin varmaankin hyvin monet lasten vanhemmat – lelukaupoilla. Kummipoikani ja hänen isoveljensä eivät nimittäin pistä pahitteeksi, vaikka he saisivat joululahjoja aikuisten mielestä liikaakin.

Ajatuksenani oli ostaa pojille lahjat, jotka eivät ole aivan stereotyyppisimmästä päästä: poikanukke ja pinkki leluauto.

Googlasin ensin nukkeja. Tuloksena oli vaaleanpunainen räjähdys. Silmien täydeltä pinkkeyttä: tyttönukkeja pinkeissä vaatteissaan, tyttöbarbeja pinkeissä meikeissään, tyttölapsia pinkeissä vaatteissaan leikkimässä nukeilla.

Siirryin leluautoihin. Silmäni rauhoittuivat, mutta mielessä kihisi yhä enemmän. Ei pinkkiä missään: sen sijaan oli sinisen kaikkia eri sävyjä, keltaista, vihreää, oranssia, mustaa ja valkoista, kirkkaan punaista. Kahdenkymmenen pikkuauton sarjoja, joista yksikään auto ei ollut vaaleanpunainen.

No, löytyi sieltä lopulta kummipojalleni pari pinkkiä leluautoautoa – satojen muiden väristen joukosta. Nukeistakin löytyi puolestaan kummipojan isoveljelle poikanukke – mainoksessa sillä leikki kylläkin tyttö.

Miksi lelujen saajat sukupuolitetaan niin voimakkaasti?

Rakastan antaa lahjoja, koska se yleensä aiheuttaa hyvää mieltä sekä minulle että lahjan saajalle. Sain nytkin lahjat hankittua, mutta hyvä mieli hommasta ei poikkeuksellisesti jäänyt.

Miksi poikanukkeja oli niin harvassa ja pinkkejä pikkuautoja vielä harvemmassa? Miksi mainoksissa pojat leikkivät autoilla ja tytöt nukeilla?

Kysymyksistäni huolimatta en ole sitä mieltä, että lelujen tulisi olla sukupuolettomia. Lelujen tulisi kuitenkin olla houkuttelevampia eri sukupuolille. Ja mikä olennaisinta: lelujen saajia eli lapsia ei tulisi sukupuolittaa niin voimakkaasti.

Lapsille tulisi antaa erilaisia leluja, sukupuolesta riippumatta. Varsinkaan pienet lapset eivät itse osta joululahjojaan. Lahjat tuo joulupukki – vanhempien ja muiden aikuisten mieltymysten mukaisina.

Lapsen tulisi itse saada tehdä valinta, hoivaako hän nukkeja vai rakenteleeko legoautoja. Vanhempien tulisi mahdollistaa lapselle tämä valinnanvapaus.

Naisen euro annetaan jo pikkutyttönä

Minunlaiseni lapseton juristikin tajuaa, että varhaislapsuuden merkitys ihmisen kehitykselle on olennainen.

Vanhemmilla ja muiden lasten kanssa aikaa viettävillä aikuisilla on valtava vaikutus siihen, millaisiksi lasten käsitykset sukupuolirooleista muodostuvat. Kasvaako lapsista stereotyyppiä naisia ja miehiä, vai annetaanko heidän itse valita roolinsa ja mieltymyksensä?

Paljon toisteltu naisen euro tarkoittaa naisten ja miesten keskiansioiden välistä eroa yhteiskunnan tasolla. Ero johtuu erityisesti siitä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla, eri ammateissa ja eri tehtävissä. Puhutaan työmarkkinoiden sukupuolittuneisuudesta, segregaatiosta.

Väitän, että olemme aivan liian myöhässä, jos pyrimme vaikuttamaan tyttöjen ja poikien sukupuolittuneisiin koulutus- ja uravalintoihin vasta peruskoulutuksen loppuvaiheessa.

Niin sanottu naisen euro annetaan tytöille jo varhaislapsuudessa. Se annetaan muun muassa lelujen muodossa. Leikki on mitä suuremmassa määrin todellisuuden opettelua.