Nato on myös elinkeinopolitiikkaa

Tällä viikolla olen keskustellut useamman suomalaisen yrityksen toimitusjohtajan kanssa, jotka ovat tuoneet esille, että heidän hallituksissa on yhtenä asiakohtana keskusteltu Suomen Nato-jäsenyydestä. On tehty jopa päätöksiä, että yritys kannattaa Suomen liittoutumista läntiseen puolustusyhteisöön. Kukapa olisi uskonut näin vielä kolme viikkoa sitten. Nato mielletään Suomessa vahvasti puolustuspoliittiseksi keskustelunaiheeksi. Viimeiset viikot ovat kuitenkin osoittaneet, että Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisuilla on mitä suurin merkitys yrityksille ja elinkeinoelämälle.

Nyt kun valtioneuvosto on asettanut ministeri Haaviston johdolla tehtävän ajankohtaisselonteon Suomen turvallisuusympäristön muutoksista, olisi työssä tärkeää huomioida elinkeinopoliittiset näkökulmat. Hybridivaikuttaminen kohdistuu myös suomalaisiin yrityksiin ja erityisen keskeistä on huomioida kriittisen infrastruktuurin yritykset. Olemme viime aikoina kokeneet esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä pankkeihin, lietsontaa sosiaalisessa mediassa ja Itä-Suomessa sekä pohjoisessa navigaattorit ovat sekoilleet jo reippaasti ennen sodan alkua vaikeuttaen liikennettä.

Lännen pakotteet ja Venäjän vastapakotteet vaikeuttavat yritysten liiketoimintaa, mutta niille on silti yritysten vahva tuki sodan keskellä. Idänkauppamme pienentyminen viimeisten vuosikymmenten aikana toki vähentää pakotevaikutusten laajuutta, vaikka ne yksittäisille yrityksille voivatkin olla dramaattisia. Suorien pakotevaikutusten lisäksi välilliset vaikutukset ovat laajat eri liiketoimintoihin aina matkailun vähenemisestä, kansainvälisten osaajien saatavuuteen ja terästuonnin vaikeuksiin, joka puolestaan vaikuttaa rakentamiseen viivästyksinä. Yritysten vaikeudet ja pörssikurssien lasku tuovat yritysten ostoapajille onnenonkijoita eri puolilta maailmaa. Ei taida löytyä montaa yritystä, johon turvallisuustilanteen muutos ei vaikuttaisi.

Siksi on ymmärrettävää, että yritysten hallituksissa keskustellaan Suomen Nato-jäsenyydestä. Koko elinkeinoelämän tuki sotilaalliselle liittoutumiselle on vahva ja vahvistuu viikkojen edetessä. EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto ovat yhdessä julkistaneet tukensa Nato-jäsenyydelle.

Yritysten näkökulmasta Nato toisi Suomen sellaisen turvallisuussateenvarjon alle, jossa toimintaympäristö on vakaampi ja yhteinen turvallisuutta puolustava rintama vahvempi. Ennakoitavuus ja rauhallinen toimintaympäristö lisää yritysten investointihalukkuutta Suomeen ja tämä on perusedellytys kestävälle kasvulle. Investointien ja pääomien lisäksi täällä tarvitaan myös osaavia ihmisiä ulkomailta. Nato-jäsenyydellä on merkitystä Suomen taloudelle. On aika irrottaa vanhasta maailmasta ja astua luottavaisesti kohti uutta.