Nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin puututtava ajoissa – perustason mielenterveyspalvelut kouluihin!
Suomessa haetaan ratkaisua polttavaan kysymykseen: kuinka saada nykyistä useammalle nuorelle peruskoulun jälkeinen koulutus. Taustalla on yhteinen huoli nuorten syrjäytymisestä ja nuorten aikuisten alhaisesta työllisyysasteesta.
Hallitus ajaa ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Tehokkaampi ratkaisu olisi kuitenkin puuttua nuorten pahoinvointiin ajoissa ja tuoda perustason mielenterveyspalvelut kouluihin.
Lasten mielenterveydelle tukea jo varhaisessa vaiheessa
Koulujen terveydenhuoltohenkilöstön osaamista ja resursseja on lisättävä, jotta lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt tunnistettaisiin jo varhaisessa vaiheessa. Perustason mielenterveyspalvelut pitäisi tuoda kouluihin ja vaikeammin oireilevien päästä nopeammin erikoissairaanhoitoon laajempiin tutkimuksiin. Tämän toteutumiseksi tulee perustason nuorten mielenterveyspalveluihin resursoida nykyistä paljon enemmän.
Tuodaan perustason mielenterveyspalvelut kouluihin
Perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja ja koulutusta tunnistamaan lasten ja nuorten tunne-elämän haasteita riittävän ajoissa. Opettajien tietoisuuden lisäämistä nuorten pulmista tulee kasvattaa ja antaa keinoja nuorten kohtaamiseen ja haasteellisiin tilanteisiin. Tärkeää on myös kouluterveydenhoitajien roolin vahvistaminen koulun arjessa.
Myös koulupoissaoloihin pitäisi puuttua tehokkaammin. Monesti poissaoloihin puututaan alussa, mutta tilanteen pitkittyessä katsotaan sormien läpi, koska keinot vaikuttaa tilanteeseen puuttuvat. Syyt oppilaan poissaoloihin pitäisi kartoittaa heti poissaolojen alkaessa ja tehdä tavoitteellinen suunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Poissaolojen syynä saattaa olla tietoinen pinnaaminen ja käytösoireet, mutta usein taustalla on mielenterveyshäiriöitä, joita poissaolo vain pahentaa.
Vanhempainiltoja terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten kanssa
Tiedonjakaminen vanhemmille nuoren kehityksestä ja siihen mahdollisesti liittyvistä haasteista on myös välttämätöntä. Alakoulun jälkeen vanhemmat putoavat pois kouluterveydenhuollon käynneiltä – voisiko tämän sijaan olla nuoruusikäisen vanhempainiltoja? Illoissa koulu ja terveydenhuolto sekä sosiaalitoimi yhdessä kävisivät läpi nuoren elämää. Tilaisuudessa olisivat mukana mm. lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, nuorisotyö ja lastensuojelu. Koulun henkilökunta ja arki sekä toiset vanhemmat jäävät usein vieraaksi nuorisoikäisen vanhemmille ja tapaamiset laskisivat kynnystä yhteydenottoihin nuoren asioissa.
Ehkäistään nuorten syrjäytymistä vaikuttavilla toimilla
Hallitus on viemässä läpi kallista ja tehotonta ratkaisua nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten mielenterveyteen panostamalla ehkäisisimme syrjäytymistä ja varmistaisimme tehokkaammin, ettei yksikään nuori putoa kelkasta.