Outi Ervasti bloggaa: Kiinni digitalisaatioon jo pienillä panoksilla

Suomen pk-yritykset on tärkeää kirittää nopeasti digitalisaation vauhtiin. Päänavaukset eivät välttämättä vaadi massiivisia panostuksia, kuten päivän Kauppalehdessäkin todettiin.

Asiantuntija Outi Ervasti toimii EK:ssa vauhdittaakseen yritysten kansainvälistymistä ja uudistumista.

Eri maiden digitaalista kehitysvaihetta arvioiva Digibarometri antaa Suomelle kahdensuuntaista viestiä. Positiivinen uutinen on se, että Suomella on verrokkimaita paremmat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Kuitenkaan suomalaiset yritykset eivät hyödynnä sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia yhtä tehokkaasti kuin muut. Eniten tämä takamatka näkyy pk-yrityksissä, joiden varassa Suomen tuleva kasvu kuitenkin pitkälti on.

Samaan aikaan suurten yritysten ja startuppien kumppanuudet ovat nousseet esille keinona kiihdyttää liiketoiminnan uudistamista. Esimerkiksi viime Slushin yhteydessä järjestettiin jo kymmeniä ns. hackathon-tapahtumia, joissa startupit ja opiskelijat ideoivat ratkaisuja suurten yritysten digitalisaation pulmiin.

Suurten yritysten rinnalla myös pk-yritykset tarvitsevat käytännönläheisiä ja resurssitehokkaita keinoja, joilla kirittää digitalisaation etenemistä. Yleinen käsitys kuitenkin on, että rajoja rikkova innovaatiotoiminta vaatisi niiltä aina mittavaa resursointia. Näin ei tarvitse olla, kertoo kahden savolaisen tuore esimerkki tänään Kauppalehdessä (”Yrittäjä, loikkaa digiin pitsan hinnalla”).

Muovituoteyritys Plastep ja konepajayritys Pelaser nimittäin osoittivat, että liiketoiminnan digitalisoiminen voidaan sysätä vauhtiin hyvinkin kevyesti, huokeasti ja tehokkaasti. Ne järjestivät Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein kanssa Etelä-Savon Kuortissa oman hackathon-tapahtuman. Yritykset kutsuivat ”häkkäämään” yli 50 opiskelijaa, joista suuri osa oli kansainvälisiä opiskelijoita Mikkelin ja Lahden ammattikorkeakouluista.

Yön yli kestäneessä ideamyllyssä opiskelijat luonnostelivat Plastepille ja Pelaserille digitaalisia ratkaisuja esimerkiksi tehtaan sisäisen logistiikan, tuotannon seurannan ja laadunvalvonnan sekä työturvallisuuden haasteisiin.

Tapahtuman saanto yllätti niin isännät kuin opiskelijatiimit. Jopa suoraan käytäntöön sovellettavien ratkaisujen ohella tapahtuma avasi yrityksille täysin uuden väylän ideoida digitalisaation mahdollisuuksia. Tuoreen ulkopuolisen näkemyksen ohella saatiin arvokkaita kontakteja korkeakouluverkostoon ja kansainvälisiin tulevaisuuden osaajiin. Samalla opiskelijat saivat mahdollisuuden soveltaa oppimaansa suoraan käytäntöön ja rajapintaa yritysmaailmaan. Pilotti myös osoitti, että suuryritysten käyttämä hackathon-menetelmä soveltuu mainiosti pk-yritystenkin tarpeisiin.

Ja mitä lysti näille pk-yrityksille maksoi? Plastep ja Pelaser tarjosivat hackathoniin osallistujille tarjoilut ja yhteensä 1 000 euron palkinnot.

Plastepin ja Pelaserin esimerkki osoittaa laajemminkin sen, että pk-kentän digitalisaatioon voi löytyä yllättävän tehokkaita ja kevyitä keinoja. Myöskään yhteiskunnalta ei aina vaadita isoja panostuksia. Yhteistyötä ruokkiva ja digitalisaatiota edistävä ekosysteemi voi toisinaan käynnistyä pienilläkin panostuksilla.