Paavali Kukkonen: Team Finland -uudistuksen mahdollistettava vienninedistämisen tarvitsemat resurssit
Yritysten kansainvälisen toimintaympäristön muutos on haastava, eikä Suomen talouden iskukyky nyt riitä. Samalla Team Finland -työtä tehdään resurssien osalta verrokkimaihin nähden takamatkalta. Julkiset yrityspalvelut eivät itsessään Suomen suuntaa muuta, mutta hyvin toimiessaan ne tukevat arvokkaalla tavalla yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen.
Eduskunta pui parhaillaan valtion ensi vuoden talousarviota. TF-toimintaa ja sen johtamista ollaan uudistamassa, mikä on oikein, sillä järjestelmästä tarvitaan lisätehoja. Paremmat tulokset edellyttävät vienninedistämiseen lisää asiakaslähtöistä yhteispeliä sekä rakenteita, jotka mahdollistavat kaikkien voimavarojen hyödyntämisen. Olennaisinta on, että yritysasiakas kokee saavansa parempaa palvelua.
Keskiössä tulee olla vahvemmat tulostavoitteet, joilla on konkreettista vaikutusta toiminnan suuntaamiseen – sisältäen kohdemarkkinoiden priorisoinnin – sekä arviointiin ja palkitsemiseen. Sitä mitataan mitä halutaan ja mittaamisella on oltava merkitystä.
Ulkoministeriön asemaa yritysten kansainvälistymisen palveluissa vahvistetaan, kun nykyinen Business Finlandin ulkomaanverkosto ollaan integroimassa sen yhteyteen. Muutoksen jälkeenkin myös muiden on huomioitava kansainvälistymisen tuki omassa resurssien käytössään. Syöttöpelin maakunnista maailmalle sekä linkin innovaatiotoiminnan ja kansainvälisen kasvun välillä on toimittava.
UM:llä on edessään erityinen uudistumisen tarve. Onnistumisen viennin ja kv-kasvun vauhdittamisessa on näyttävä merkittävästi sen palkitsemisessa ja virkakierrossa. Se edellyttää edelleen panostamista nykyisen henkilöstön osaamiseen ja mm. kaupallisesti painotetun kavaku-kurssin järjestämistä pikaisesti. Näihin tarpeisiin on muiden muutoskustannusten ohella varauduttava määrärahojen käytössä.
Sillä miten vienninedistämisen integrointi hallinnollisesti järjestetään, on resurssien näkökulmasta merkitystä. EK näkee toiminnan järjestämisen pysyvän Oy:n alle tärkeänä. UM:n johtaman mallin on mahdollistettava joustava työympäristö parhaille osaajille, resurssien kokoaminen yhteishankkeisiin valtion budjettitalouden ulkopuolelta sekä verrokkimaiden tapaan helpotettava myös maksullisten lisäpalveluiden kehittämistä.
Julkiset resurssit ovat niukat yhä jatkossa. Uusien maksullisten lisäpalveluiden kehittäminen ja joissain tapauksissa myös ulkopuolinen rahoitus voivat helpottaa yritysten tarpeisiin vastaamista. Ne olivat myös aiemmin Finpron aikana merkittävä osa vienninedistämisen nykyistä laajempaa yrityspalvelukokonaisuutta. Muiden Pohjoismaiden käytännöt osoittavat, etteivät myöskään EU:n valtiontukisäännökset estä tarjoamasta näitä.
Vienninedistämiseen nykyisin käytettävät voimavarat eivät saa hallinnollisen uudistuksen myötä kokonaisuudessaan vähentyä. Resurssien suojaamiseksi ensi vuoden alusta BF:stä UM:ään siirrettävä budjetti olisi perusteltua eriyttää talousarviossa omaksi eräkseen. Näin panostukset eivät liudennu hallinnonalan sisällä muihin tarpeisiin ilman talousarviotasoista päätöksentekoa.
Tarvitsemme myös puoluerajat ylittävän ja ylihallituskautisen sitoumuksen vienninedistämisen resurssien ja palvelutason kääntämisestä nousu-uralle. Budjettiriihen sitoumus turvata ”riittävät voimavarat” on tälle hyvä lähtökohta ja samalla julkista taloutta sopeutettaessa tärkeä linjaus.