Pakarinen bloggaa: Hallituksen menolisäysten myötä edessä vain ikäviä päätöksiä

Hallituksen 17.9. julkistaman budjetin loppusumma on 57,6 mrd. euroa, joka on 0,5 mrd. enemmän kuin elokuussa valtiovarainministeriön tekemä ehdotus. Budjetti on alijäämäinen 2,1 mrd. euroa. Tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta lepää työllisyyskasvun varassa, johon eilen saatiin varsin vähän eväitä.

Hallituksen suunnittelemat 1,4 mrd. euron pysyvät menolisäykset tehdään hyvin etupainotteisesti, sillä näistä 1,1 mrd. on tulossa jo ensi vuonna. Loppuhallituskaudelle menolisäyksiä olisi siten tulossa vain 0,3 mrd. euron edestä. Ehtona menojen kasvattamiselle on kuitenkin moneen kertaan todettu olevan todennettavissa oleva työllisyyden kasvu. Nyt tästä linjasta selvästi lipsutaan.

Pysyvien ja kertaluontoisten menolisäysten rakenne painottuu hyvin vahvasti menoihin eikä investointeihin (Kuvio 1). Erityinen huoli nousee esiin kertaluonteisten menojen eli ns. ”tulevaisuusinvestointien” osalta, joiden rahoituksessa käytetään valtion omaisuuden myyntiä. Miten rahoitus hoituu hallituskauden jälkeen, kun omaisuustulot eivät ole enää käytettävissä?

Kuvio 1. Pysyvät ja kertaluontoiset menolisäykset. Lähde: ETLAn suhdanne-ennuste 9/2019.

Seuraavan vuoden aikana tuhannen euron kysymys kuuluukin, miten päätösperusteisia menolisäyksiä tullaan karsimaan, jos työllisyyden kasvu jää tavoitellusta? Tämä ehdollisuus on kuitenkin todettu moneen kertaan. Suomen väestön ikääntyessä olisi tärkeää varautua tuleviin ikäsidonnaisten menojen kasvuun, mutta maan hallitus ei näytä kantavan nyt riittävää huolta Suomen kestävyysvajeesta. Jos päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta lykätään jo pitkälle 2020-luvulle kuten näyttää, jää pää vetävän käteen. Tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, jotka aidosti loisivat uskoa työllisyyden kasvulle.

Ensi viikolla saadaan elokuun työllisyystilastot. Silloin nähdään, jatkuuko kuluvana vuonna nähty matalalento. Jännittävää riittää myös julkisen talouden suunnitelmassa sekä valtiovarainministeriön uudessa ennusteessa, jotka julkaistaan lokakuun 7. päivä, jolloin keskusteluun saadaan taas lisää kättä pidempää. Joka tapauksessa työllisyydestä on paljon kiinni ja vaikuttavia keinot eivät näytä saavan kannatusta. Siksi nyt julkaistu 25 kohdan lista työllisyyden edistämiseksi tuokin mieleen vanhan sanonnan: ”Paljon porua, vähän villoja.” Ilman ikäviä päätöksiä on edessä ikäviä päätöksiä.