Parlamentaariselta työryhmältä fiksu esitys terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusmallin säilyttämisestä
Parlamentaarinen työryhmä päätyi loppumietinnössään siihen, että terveydenhuollon rahoittaminen useasta rahoituslähteestä on edelleen tarpeen. Työryhmä on aivan oikeassa siinä, että rahoitusjärjestelmää on järkevää tarkastella vasta sitten, kun hyvinvointialueet ovat näyttäneet kykynsä järjestää palvelut siten, että niiden saatavuus on kunnossa. Sitä ennen tarvitaan yksityisen hoidon ja tutkimuksen korvausten ylläpitämistä ja niin sanotun potilasdirektiivin asianmukaista toimeenpanoa.
Monikanavaisessa rahoituksessa on kyse siitä, että Kela korvaa yksityisten terveyspalvelujen käytön kustannuksia, terveyspalvelujen matkakustannuksia ja lääkekuluja sekä järjestää eräille erityisryhmille kuntoutusta. Rahat Kela saa näiden korvausten maksamiseen vakuutettujen maksamasta sairaanhoitomaksun tuotosta ja valtion budjettivaroista.
Monikanavainen rahoitusmalli on vahvistanut terveyspalvelujen rahoitusta, joka on parantanut palvelujen saatavuutta. Terveydenhuollossa on aloja, joissa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja ei käytännössä ole edes saatavilla. Malli on edistänyt myös yhdenvertaisuutta, koska myös pienituloisilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Rahoitusmallilla on myös kansan enemmistön tuki.
Parlamentaarisen työryhmän raportin henki on se, että terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille on niin suuri muutos, ettei sen onnistumista pidä vaarantaa pidentämällä julkisen terveydenhuollon jonoja. Tämän viestin välittivät työryhmälle myös EK yhdessä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa. Tarve tukea terveyspalvelujen saatavuutta jatkossakin Kelan korvaamana ja järjestämä on aivan oikea johtopäätös. Keskustelua esimerkiksi yksityisen hoidon kela-korvausten asemasta on syytä jatkaa vasta, kun tiedämme, että hyvinvointialueet ovat osoittaneet kykenevänsä järjestämään vastuullaan olevat palvelut siten, että niiden saatavuus on turvattu.
Tätä tarkastelua ennen on kuitenkin hoidettava pari asiaa kuntoon. Niillä alkaa olla kiire.
Maan hallituksen on ensinnäkin luovuttava ajatuksestaan leikata nykyisiä matalia yksityisen hoidon kela-korvauksia. Sen pitäisi päinvastoin esittää eduskunnalle niiden korottamista, jotta hyvinvointialueiden taakka olisi niiden toiminnan käynnistyessä kohtuullinen. Kela-korvausten leikkaaminen ei ole todellinen säästötoimi, koska osa kysynnästä siirtyisi pääosin verorahoitteisiin julkisiin palveluihin.
Toiseksi hallituksen olisi syytä antaa eduskunnalle lakiesitys, jolla niin sanottu potilasdirektiivi saatetaan Suomessa asianmukaisesti voimaan. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yritystoiminnan tasapuolisen kilpailun näkökulmasta on kestämätöntä, että toisessa EU-maassa annetun yksityisen hoidon kustannuksia korvataan enemmän kuin kotimaassa saatua hoitoa korvataan.