Penna Urrila bloggaa: Miltä kehysriihen saldo näyttää?

Hallituksen eilisestä kehysriihestä ei tullut mitään jättiyllätyksiä. Finanssipolitiikkaa joudutaan kiristämään jonkin verran lisää, vaikka isoimmat päätökset tehtiin jo viime kevään hallitusneuvotteluissa. Vielä paljon kauaskantoisempi asia on kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen suuntaviivojen selkeytyminen.

Viime vuoden aikana on käynyt ilmi, että hallitusohjelman noin neljän miljardin euron säästöt ja veronkorotukset eivät riitä velkaantumisen katkaisemiseen. Suomen julkinen talous vain heikkenee, ja sekä EU että luottoluokittajat katsovat Suomea yhä tarkemmalla suurennuslasilla.

Mistä tämä uusien kiristysten tarve johtuu? Yleisessä talousnäkymässä ei viimeisen vuoden aikana ole onneksi tapahtunut enää lisäheikennystä – kasvuennusteet ovat yhtä vaatimattomat kuin aiemmin – mutta inflaation painuminen nollan tuntumaan on vienyt potkua hallituksen päättämiltä indeksijäädytyksiltä. Myöskään kuntatasolle kaavailut julkisten menojen leikkaukset eivät ole toteutuneet hallituksen odottamalla tavalla.

Nyt linjattiin vielä vajaan 400 miljoonan euron vuotuiset lisäkiristykset julkiseen talouteen vuosikymmenen lopulle. Tämän arvioidaan riittävän, jotta julkisen talouden velkaantuminen taittuu vuosikymmenen vaihteessa. On hyvä, että hallitus pitää kiinni uskottavasta finanssipolitiikasta ja velkasuhteen taittamisesta.

Kehysriihessä päätetyt rata- ja tiehankkeet ovat elinkeinoelämän kannalta erittäin odotettuja.

Uudet raideyhteydet auttavat maankäytön kehittämistä kasvukeskuksissa ja poistavat asuntorakentamisen pullonkauloja. Niillä on myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia yhdyskuntakehitykseen ja koko kansantalouteen. Samoin on hyvin myönteistä, että voimakkaasti leikatut opetus- ja tutkimusmäärärahat jätettiin uusien säästöjen ulkopuolelle.

Toisaalta elinkeinoelämän kustannuksia kasvatetaan entisestään mm. polttoaineverojen nostolla. Hallitukselta tarvittaisiinkin lisätoimia, jotta se pitäisi lupauksensa olla kasvattamatta teollisuuden kustannuksia. Samoin sinänsä erittäin kannatettava päästökauppakompensaatio jäi tasoltaan puolitiehen.

Kehysriihipäätökset ovat kuitenkin sote-uudistuksen linjanvetoihin verrattuna vain pientä näpräystä.

Valmisteltu sote-uudistus on yksi suurimmista, ellei jopa suurin yksittäinen reformi Suomen julkisen sektorin toiminnassa koko itsenäisyyden aikana. Uusilla toimintatavoilla tavoitellaan vuositasolla useiden miljardien säästöjä, karkeasti kymmenkertaisia kehysriihen sinänsä ikäviin kiristyksiin verrattuna.

Nyt valittavat linjat vaikuttavat jopa usean vuosikymmenen päähän paitsi Suomen julkisen talouden tilanteeseen, myös hyvinvointipalvelujen kokonaisuuteen – niiden tuottamis- ja rahoittamistapoihin sekä asiakkaan näkökulmasta palvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Tehdyt päätökset selkiyttävät hieman uuden mallin rakennetta, mutta monet yksityiskohdat ovat edelleen auki. Jatkotyössä on pidettävä huolta siitä, että uusi malli todella edistää asiakkaan valinnanvapautta ja hyödyntää laajalti erityyppisiä palveluntuottajia. Samalla on varmistettava, että työn verotus ei tulevien isojen veromuutosten takia kiristy.

• Viikon kysymys: Mikä on kehysriihi?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)