Pinomaa bloggaa: Vaalilupauksilla kestävyysvaje lähdössä laukalle
Puolueiden vaaliohjelmat ovat julkisen talouden kestävyyden kannalta karua luettavaa. Esitetyt hyvinvointilupaukset vaativat vastapainokseen tuntuvia veronkiristyksiä, jotta julkinen talous olisi edes tasapainossa. Kestävyysvajeen korjaaminen edellyttäisi kuitenkin ylijäämää, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
Neljä vuotta sitten tunnelma oli täysin toinen. Hallitus toteutti virkamiesten silloin suositteleman 4 mrd euron menosopeutuksen. Saman suuntaisesti linjasi silloin myös SDP, joka tavoitteli noin 1,3 mrd euron veronkiristysten lisäksi noin 2,7 mrd euron menosopeutusta.
Nyt SDP tavoittelee tuntuvaa menolisäystä, jonka tarkka loppusumma ei ole edes tiedossa. Puolueen vaihtoehtobudjetissa menolisäykset pelkästään vuodelle 2019 olisivat 1,9 mrd euroa. SDP ei kuitenkaan ole ainoa puolue, joka suosii rajuja menolisäyksiä.
Vasemmistoliitto esitti vaihtoehtobudjetissaan peräti 2,1 mrd euron ja Vihreät 1,6 mrd euron menolisäyksiä vuodelle 2019. Keskusta on vaaliohjelmassa esittänyt 1,4 mrd euron menolisäyksiä, jotka se uskoo rahoittavansa pelkästään työllisyyden vahvistumisella.
Kokoomuskin esittää 0,5 mrd euron lisäystä koulutusmenoihin, mutta se voi luopua niistä ja leikkaisi menoja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi, mikäli talous- ja työllisyyskehitys sitä vaatii.
Kestävyysvajetta korjattava 7 mrd euroa
Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat alkuvuodesta, että julkista taloutta pitäisi vahvistaa kestävyysvajeen taittamiseksi 7 mrd euroa. Siis tällä summalla julkista taloutta pitää vahvistaa, jotta velka ei alkaisi hallitsemattomasti nousta.
Toimenpiteet VM:n mukaan ovat 1) julkistalouden tasapainon parantaminen nopeavaikutteisilla toimilla, 2) kasvun ja työllisyyden vahvistaminen sekä 3) julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen.
Puolueiden menolisäyksiä sisältävät vaalilupaukset ovat vieneet pohjaa pois nopeavaikutteisilta sopeutustoimilta. Niiden varaan VM virkamiespuheenvuorossaan kohdensi 2 mrd euroa. Ongelmana on, että veronkiristyksiä tarvitaan pelkästään tasapainoon pääsemiseksi, jotka yhdessä kestävyysvajeen torjunnan kanssa johtaisivat kestämättömän suuriin veronkiristyksiin.
Esimerkiksi puolueen, joka haluaa lisätä julkisia menoja 2 mrd eurolla, pitää nostaa veroja tai maksuja vastaavasti 2 mrd euroa, jotta talous olisi edes tasapainossa. Jos kestävyysvajeen vaatima sopeutus veronkiristyksinä tulisi tähän päälle, se tarkoittaisi peräti 4 mrd euron veronkiristystä ensi vaalikaudella. Todennäköisesti kiristyksen pitäisi olla tätäkin suurempi taloudellisen aktiviteetin pienentymisen takia.
Valitettavasti myös muilta kestävyysvajeen parantamiskeinoilta on terä tylsynyt. Julkisten palvelujen tuottavuuden parantamissuunnitelmalta putosi pohja pois, kun sote-uudistus kaatui.
Työllisyyden parantaminen puolestaan on erittäin tavoiteltavaa, mutta puolueet eivät ainakaan ennen vaaleja ole pystyneet esittämään uskottavia toimia, joilla työllisyys saataisiin nousuun. Lisäksi työllisyyden kasvattaminen on entistä vaikeampaa, kun työmarkkinat ovat kiristyneet sopivien työnhakijoiden vähetessä ja suhdanteet alkavat heiketä.