Pitkäaikaistyöttömät mukaan digijunaan

EK:n ekonomisti Simo Pinomaa ja Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Hanna Huumonen kirjoittivat Aamulehdessä 11.1., kuinka pitkäaikaistyöttömien digitaalista syrjäytymistä voisi ehkäistä.

Työmarkkinoilta on viime kuukausina saatu hyviä uutisia, kun työssäkäyvien suomalaisten kokonaismäärä on noussut ennätyslukemiin. Huolenaiheena on kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden laajuus. Vaikka tuoreimmissa luvuissa on nyt pientä parantumista, on yhä lähes 110 000 suomalaista ollut vähintään vuoden ajan vailla työtä.

Tästä maksetaan kallista inhimillistä hintaa. Taloudellisen toimeentulon lisäksi pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa heikentävästi terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Mitä pitempi työttömyysjakso, sitä korkeammaksi työllistymisen kynnys nousee. Menetyksiä tulee yksilön ohella myös kansantaloudelle. Toisaalta jos pitkäaikaistyöttömyys saataisiin selätettyä, koituisi julkiseen talouteen jo suoria säästöjä arviolta yli 3 miljardin euron verran.

Mitä sitten on tehtävissä pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiseksi? Yksi välttämätön keino on auttaa ihmisiä hankkimaan niitä työelämässä tarvittavia taitoja, joita työnantajat yleisimmin arvostavat ja edellyttävät.

Aivan keskeinen työelämätaito liittyy digitalisaatioon, jonka merkitys on koronan myötä entisestään kasvanut. Jotta voi työllistyä, täytyy yhä useammin kyetä käyttämään digitaalisia apuvälineitä ainakin perustasolla. Haaste koskee niin asiakaspalvelussa, sote-alan hoitotyössä, toimistotehtävissä kuin teollisessa tuotannossa työskenteleviä. Samaan aikaan eriarvoisuus kasvaa: työelämän ulkopuolella olevia uhkaa myös digitaalinen syrjäytyminen.

Pitkäaikaistyöttömät on siis tärkeää saada mukaan digijunaan. Työvoimapalveluiden tarjoajien on saatava käyttöönsä kaikki ketterät ja tehokkaat toimintamallit, joilla nykyajan vaatimia digitaitoja pystyy kirimään.

Yksi mielenkiintoinen käytännön kokeilu on meneillään Helsingissä. Kaupunki on käynnistämässä ESR-hanketta, jolla vahvistetaan pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien digitaitoja. Kantavana ajatuksena on tuoda digitaidot arkeen mukaan. Pääpaino on toki työnhaun ja työelämän taidoilla, mutta sen rinnalla osallistujia ohjataan hyödyntämään uusia oppeja myös kurssipäivien ulkopuolella. Digioppiminen vauhdittuu ja monipuolistuu, kun kurssilta saatavan älylaitteen sovelluksista on iloa työnhaussa, harrastuksissa ja arjen rutiineissa.

Hyödyllisiä digivalmennuksen esimerkkejä löytyy varmasti myös muualta Suomesta. Uudet aloitteet, onnistuneet kokeilut ja parhaat käytännöt on tärkeää saada jakoon, jotta saamme kaikki mukaan digitalisoituvaan työelämään.

Simo Pinomaa, ekonomisti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Hanna Huumonen, johtava asiantuntija
Helsingin kaupunki

Kirjoitus on julkaistu 11.1.2022 Aamulehdessä.