Pk-yrityksen hallitus – välttämätön paha vai aitoa hyötyä?

Moni omistajayrittäjä suhtautuu epäluulolla pk-yrityksen hallitustyöskentelyyn. Sen ei nähdä tuovan aitoa hyötyä bisnekselle. Vielä useammin epäillään, ettei hallituksessa ymmärretä yrityksen omistajan näkökulmaa. Miksi näin?

Taustalla on käytännön kokemus siitä, että hallitustoiminnan lainalaisuudet eivät yksinkertaisesti istu pk-yrittäjän maailmaan. Hallitustoiminnan käsitteistö, kieli ja toimintakulttuuri ovat rakentuneet listayhtiöiden ja suuryritysten maailmaan, jossa hallituksen tehtävänä on palvella laajoja ja pirstoutuneita omistajajoukkoja. Tämä maailma ei kohtaa konepajaa pyörittävän perheyrittäjän tarpeita millään tasolla.

Liian moni perusyrittäjä onkin saanut käytännössä kokea, että hallitukselle määrätyt tehtävät tuntuvat lähinnä valvonnalta ja vahtimiselta. Hallitus on tuntunut enemmänkin rasitteelta – jopa hallintokuormalta.

Hallitus on kuitenkin pakollinen elementti jokaisessa osakeyhtiössä. Siksi moni kiireinen yrittäjä onkin rakentanut hallituksensa yhden periaatteen varaan: siitä on oltava mahdollisimman vähän haittaa. Tämä tarkoittaa samanmielisten ja riittävän tuttujen henkilöiden haalimista hallituksen jäseniksi. Näin on minimoitu ristiriidat hallituksen ja omistajan välillä sekä turvattu yrittäjän itsenäinen päätöksenteko.

Tämä taktiikka ei kuitenkaan ole ongelmaton. Passiivisen tai kritiikittömän hallituksen myötä omistajat jättävät hyödyntämättä edullisen mahdollisuuden saada ulkopuolista asiantuntemusta, esimerkiksi laajempaa markkinanäkemystä tai arvokasta täsmäosaamista. Minimaalisen haitan sijaan pitäisi rohjeta tavoitella maksimaalista hyötyä.

Asiat eivät kuitenkaan korjaannu muuttamalla vain omistaja-yrittäjän asennetta. Nykytilanteen taustalla ovat hallitusjäsenten ja omistaja-yrittäjän erilaiset tulokulmat.  Hallitusammattilainen korostaa puhtaasti taloudellisia tavoitteita, kun taas yrittäjä on sitoutunut yritykseensä syvällä tunnetasollakin. Tyypillisesti ristiriidat kulminoituvat yrityksen kasvustrategiaan: ottaako riskiä vai varmistellako jatkuvuutta. Toinen osapuoli vetoaa objektiiviseen päätöksentekoon, toisella voi olla vaakakupissa paljon enemmän.

Kysymys ei kuitenkaan saisi olla joko/tai, vaan sekä/että. Pk-yrityksen kehittämiseksi tarvitaan sekä objektiivista ulkopuolista osaamista että vahvaa henkilökohtaista sitoutumista. Tämän tasapainon löytyminen edellyttää kuitenkin, että osapuolet ymmärtävät yritystoiminnan monimuotoisia tavoitteita ja pk-yrittäjän päällekkäisiä rooleja.

Omistajayrittäjä on viimekädessä se, jonka rahat ja tulevaisuus on kiinni yrityksessä ja sen menestyksessä. Hän ei halua hallitusta saadakseen valvontaa tai paikatakseen puutteellista arvostelukykyään, vaan tuomaan yritykseen arvokasta näkemystä, kokemusta, osaamista ja verkostoja.

Ja jotta hallituksista olisi oikeasti hyötyä myös pienemmille pk-yrityksille, tulisi hallitukset nähdä nykyistä joustavampana resurssina, joka on käytettävissä yrityksen ja yrittäjän tarpeen mukaan, tilanteen edellyttämällä tavalla.

Tuuli Ikäheimonen
Yrittäjyystutkija
Lappeenrannan teknillinen yliopisto