Pk-sektorin työnantajayrittäjät vahvemmin TEM:in yrittäjyysstrategian ytimeen

13.04.2021

Työ- ja elinkeinoministeriö on esitellyt pitkään odotetun yrittäjyysstrategian luonnosta. Yrittäjyys-tiimimme vetäjä Jari Huovinen teki analyysia strategian sisällöstä. Kriittisiä kysymyksiä ovat pk-sektorin työnantajien huomiointi, portfolio-yrittäjyyden tunnistaminen sekä vaikutusarviointeihin panostaminen. Otetaan tavoitteeksi kannustaa uusia yrittäjiä ryhtymään työnantajiksi ja pienyrittäjiä kasvamaan mittelstand-luokkaan!

Kaikkiaan TEM:in strategiapaperi muodostaa kattavan ja monipuolisen kokonaisuuden, joka sisältää hyviä suuntaviivoja yrittäjyyden edistämiselle ja pk-yritysten kasvun vauhdittamiselle. Yrittäjyysstrategia vastaa monilta osin myös työnantajayritysten ja EK:n toiveisiin. Sinänsä ansiokkaassa kokonaisuudessa on kuitenkin myös puutteita ja seuraaviin teemoihin olisi hyvä kiinnittää vahvemmin huomiota strategian viimeistelyssä ja sen jalkauttamisessa.

Työnantajayrittäjät vahvemmin esille

Strategiassa erityishuomiota tarvitsevina yrittäjäryhminä tunnistetaan esimerkiksi yksinyrittäjät, naisyrittäjät, maahanmuuttajayrittäjät, nuoret yrittäjät, vammaiset tai osatyökykyiset yrittäjät, ikääntyvät yrittäjät ja maaseutuyrittäjät. Kaikki edellä mainitut yrittäjäryhmät ovat äärimmäisen tärkeitä ja ansaitsevat tulla huomioiduiksi. Listalta puuttuu kuitenkin vaikuttavuudeltaan merkittävin yrittäjäryhmä: työnantajayrittäjät.

Työnantajayrittäjät ovat kuitenkin se porukka, jota saamme kiittää positiivisesta työllisyyskehityksestä ennen koronaa, ja jonka ansiosta nousemme ylös aikanaan tästä koronasuosta. Kyse on 85 000 yrittäjän ja yrityksen joukosta, jonka osuus työllisyydestä on jopa 95 prosenttia. Valitettavasti korona on kohdellut työnantajayrittäjiä erityisen rankasti ja harventanut työllistäjien joukkoa entisestään. Tätä yhteiskunnan selkärankaa ja sen erityistarpeita ei voi sivuuttaa yrittäjyysstrategiassa vaan se ansaitsee paikkansa muiden edellä mainittujen yrittäjäryhmien rinnalla ja strategian ytimessä.

Kasvuyrittäjyystarkasteluun lisää syvyyttä

Yrittäjyysstrategiassa kasvuyrittäjyyttä kuvaillaan lähinnä yritystason näkökulmasta eli kuinka suuri osuus yrityksistä eli pk-firmoista tavoittelee kasvua tai saavuttaa tietyt kasvun kriteerit.

Kasvuyrittäjyyden todellinen tilanne voi kuitenkin näyttäytyä hyvinkin erilaisena, jos kasvua tarkasteltaisiin yritystason sijaan omistajayrittäjien kokonaistoiminnan näkökulmasta. Tämä olisi tärkeää, koska yrittäjistä lähes neljännes on ns. moninkertaisia yrittäjiä, jotka omistavat useampia yrityksiä samanaikaisesti. Koska yrittäjän tuottama kasvu hajautuu useaan firmaan, se jää tilastoissa piiloon. Tästä syystä näitä yrittäjiä saatetaan aliarvioida niin kasvuyrittäjinä kuin työllistäjinä. Todellisuudessa heidän yritysportfolionsa yhteenlaskettu kasvu voi silti olla hyvin merkittävää tai työllisyysvaikutus suuri erityisesti asukas- ja yritysmäärältään pienemmillä paikkakunnilla.

Kyse ei ole akateemisesta saivartelusta tai triviaalista asiasta. Moninkertainen portfolioyrittäjyys on hyvin tyypillinen kasvuyrittäjyyden muoto varsinkin perheyrittäjien keskuudessa ja maaseutumaisilla alueilla. Kysymys kuuluukin: miten näiden yrittäjien kumuloitunut yrittäjäosaaminen ja -kokemusvaranto erilaisista yritysten aloittamis-, kehittämis- ja luopumistilanteista hyödynnettäisiin yhteiskunnassamme nykyistä tehokkaammin? Tälle arvokkaalle yrittäjäresurssille voisi olla kysyntää vaikkapa startupeissa, vientiään käynnistelevissä yrityksissä tai ylipäätään maakuntien kehittämistyössä ja koronan jälkeisessä uuden kasvun rakentamisessa.

Yritystason kasvutarkastelussa on luonnollista, että voimakas suhteellinen kasvu on todennäköisempää elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa mikroyrityksissä kuin vaikkapa keskisuurissa vakiintuneissa yrityksissä. Samalla kookkaammissa yhtiöissä pienikin suhteellinen kasvun lisäys voi kuitenkin tarkoittaa absoluuttisesti hyvin merkittävää liikevaihdon tai työpaikkojen lukumäärän kasvua. Esimerkiksi työllisyyden näkökulmasta olisikin tärkeää, että ns. mittelstand-yritysten tarpeisiin ja kasvun mahdollistamiseen kiinnitettäisiin vahvemmin huomiota.

Yrittäjävaikutusten arviointiin kunnianhimoa

Koronakriisi on osaltaan alleviivannut poliittisten päätösten ja lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarviointiin liittyviä haasteita. Vaikutusarvioinnin nykyiset menetelmät ovat auttamattoman hitaita, perustuvat lähes poikkeuksetta makrotalousanalyyseihin, tunnistavat heikosti yrittäjyyden monimuotoisuutta ja tuottavat yleensä vain karkeita arvioita poliittisten päätösten vaikutuksista pk-yrityksiin. Tämän vuoksi on yllättävää, ettei yrittäjyysstrategiassa ole juurikaan nostettu esiin yrittäjävaikutusarvioinnin kehittämistarvetta.

Tarvitsisimme kuitenkin kipeästi uusia työkaluja, joiden avulla voisimme jo etukäteen nopeasti ja ketterästi tunnistaa suunniteltujen päätösten vaikutukset tavoitteiltaan ja käyttäytymiseltään erilaisiin yrittäjiin. Tarve ulottuu myös tilanteisiin, joissa suunnitellaan esimerkiksi uusia kansallisia tai alueellisia yrityspalveluja. Silloin pitäisi pystyä luotettavasti selvittämään palvelujen potentiaalinen kysyntä eri yrittäjäryhmissä ja sen avulla mitoittamaan, kohdentamaan ja ajoittamaan palvelut oikein. Näin yhteiskunnan niukat resurssit olisivat tehokkaammassa käytössä, yrityspalvelut vastaisivat paremmin todelliseen kysyntään ja löytäisivät paremmin niitä tarvitseville yrittäjille.

EK on kehittänyt jo useamman vuoden omaa työkaluaan yrittäjävaikutusten arviointiin. Sen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia mm. silloin, kun Tekes lanseerasi innovaatiosetelin vuoden 2016 lopulla. Tuolloin EK onnistui Yrittäjäpaneelinsa avulla ennakoimaan innovaatiosetelin potentiaalisen kysynnän melko tarkasti. Vastaavanlaisia ketteriä työkaluja voisi kehittää esimerkiksi Suomen eri alueilla paikallisen elinkeinoelämän, alueen päättäjien ja korkeakoulujen tiiviissä yhteistyössä.

Tutustu TEM:in yrittäjyysstrategiaan ministeriön sivuilla.