Riikka Heikinheimo bloggaa: Tulevaisuus haastaa koulun ja opetuksen
Matematiikan oppimistulosten arvioinnit ovat viestineet viime vuosina erityisesti matematiikkaa koskevien asenteiden heikkenemisestä ja matematiikan osaamisen laskusta. Juuri julkistettu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi 9-luokan oppimistuloksista ”Läksyt tekijäänsä neuvovat” kertoo, että osaamisen heikentyminen on pysähtynyt ja osaamisen taso on pysynyt ennallaan. Keskustelua matematiikan osaamisesta ja opetuksesta tarvitaan. On erittäin hyvä, että Suomessa on herätty tosiasiaan, että osaamiserot Suomen ja kansainvälisten huippujen kesken ovat kasvaneet.
Perusopetuksessa pitää keskittyä koko ikäluokan opiskeluvalmiuksien parantamiseen matemaattis-luonnontieteellisiä aineissa. Niiden osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti, myös ammatillisessa koulutuksessa. Matemaattinen osaaminen luo pohjaa muun muassa ongelmaratkaisutaidoille ja talousosaamiselle. Uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan, joka otetaan käyttöön syksyllä, kohdistuu suuria odotuksia. Ohjelmoinnillinen ajattelu on sisällytetty uuteen matematiikan opetussuunnitelmaan. Tämä muutos on yksi esimerkki osaamisen murroksesta, joka koskee meitä kaikkia.
Digitalisaatio koskee eri toimialoja ja kaikkia työtehtäviä. Se uudistaa myös perinteisen tavan määritellä tulevaisuuden osaamistarpeita ja niiden oppimista. Maailma tai työelämä ei jäsenny kouluaineina. Tarvitaan taitoa yhdistellä erilaista osaamista ja luoda uutta osaamista sekä taitoja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Kipinä oppimiseen ja oppimisen ilon kokemukset ovat koulun tärkeimpiä tehtäviä. Koulu innostakoon oppimaan uutta ja into jatkuvaan oppimiseen säilyköön läpi elämän.
Oppimiskokemusten mielekkyys ja hyödyt ratkaisevia
Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen ja oppimisen lisäksi myös oppimisen analytiikkaan ja arviointiin sekä opettajien osaamisen kehittämiseen. Nämä mahdollisuudet on otettava käyttöön koulutuksen kehittämisessä perusopetuksesta korkeakoulutukseen.
LUMA-keskus Suomi tekee korkeakoulujen verkostona tärkeää työtä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämiseksi. Opetusta ja oppimismenetelmiä on uudistettava ja tässä tarvitaan tiivistä tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelua. Uusien oppimisympäristöjen mahdollisuudet tulee hyödyntää laajasti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen miten mielekkääksi ja hyödylliseksi oppiminen koetaan.
Haastan yritysjohtajat puhumaan työelämän muuttuvista osaamistarpeista. Jos nuoret eivät saa konkreettisia esimerkkejä missä matematiikkaa, kemiaa, ohjelmointia tai talousosaamista tarvitaan, on vaikea tunnistaa niiden merkitystä, ja miksi on tärkeää opiskella vaikkapa lukion pitkää matematiikkaa.
Kannustan erityisesti tyttöjä opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Työelämän tasa-arvon kannalta koulutusvalintojen merkitys on ratkaiseva. Tämän päivän koululaiset ovat huomisen työelämän uudistajia.