Riikka Tähtivuori bloggaa: Digitalisaatio ravistelee tekijänoikeusmarkkinoita ja sääntelyä

Digitalisaatio muuttaa tekijänoikeusmarkkinoita, kun luovia sisältöjä jaetaan erilaisilta digitaalisilta alustoilta.  Samalla kun EU:ssa taistellaan mihin suuntaan sääntelyä tulisi muuttaa, Suomessa tekijänoikeustulot ovat huimassa kasvussa.

EU:ssa käydään parhaillaan kovaa vääntöä, löydetäänkö Tekijänoikeudet digitaalisilla sisämarkkinoilla -direktiiviehdotuksesta, ns. DSM -direktiivistä, yhteinen linjaus jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission välillä ennen kevään EU-vaaleja.

Nämä trilogi-neuvottelut ovat takkuilleet ja olleet käynnissä jo lokakuusta lähtien. Yhteisymmärryksen löytymisen suurimpina esteinä ovat edelleen kohdat lehtikustantajan lähioikeus ns. linkki- tai Google-vero ja verkkoalustojen vastuu sisällöistä, ns. Youtube-artikla.

Näistä ensimmäinen tarkoittaa sitä, että uutisaggregointisivustojen, kuten Google Newsin tai Suomessa Ampparit-sivuston, tulisi maksaa oikeudenhaltijoille linkittämisestä lehtikustantajien lehtiartikkeleihin. Kyseessä ei siis olisi varsinainen vero vaan maksu alustoilta julkaisijoille. Lehtijulkaisujen lähioikeussuojalla luotaisiin lehtikustantajille tekijänoikeutta lähellä oleva, mutta sitä huomattavasti lyhytaikaisempi yksinoikeus tuottamiensa sisältöjen käytöstä päättämiseen.

”Youtube-artikla” puolestaan edellyttää, että alustat kuten Youtube, Facebook tai Twitter hankkivat tekijänoikeusluvat niiden kautta jaettavaan sisältöön. Verkkoalustaehdotuksella halutaan saattaa alustat vastuuseen kaikesta niillä jaettavasta tekijänoikeudella suojatusta sisällöstä. Molemmat kiistanalaiset kohdat liittyvät Euroopan ulkopuolisten, tarkemmin amerikkalaisten teknologiajättien toimintaan sisämarkkinoilla, kuten säännösehdotuksien kutsumanimistäkin voi päätellä.

Sisällön lisäksi direktiiviehdotuksen EU-käsittelyssä on ollut haasteita paremman sääntelyn periaatteiden noudattamisessa. Näkemykset neuvostossa ja parlamentissa – ei siis vain sidosryhmien kesken – ovat olleet polarisoituneet, eikä käsittelyn kuluessa tehdyistä uusista ehdotuksista, kuten tekijöiden oikeus kohtuulliseen korvaukseen tai urheilutapahtuman järjestäjälle luotavaan tekijänoikeussuojaan, ole tehty minkäänlaisia vaikutusarviointeja. Vaikutusarviointi on ollut puutteellista myös alkuperäisen ehdotuksen kohdalla, josta esim. sisällönjakopalvelun vastuun suhde palvelun käyttäjien vastuuseen tai sähköisen kaupan direktiivin vastuuvapaussääntelyyn.

Suomi tavoittelee EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyvyn parantamista

Suomen yleisenä kantana on ollut tasapainon löytäminen oikeudenhaltijoiden oikeutettujen etujen ja elinkeinovapauden sekä toisaalta yhteiskunnallisten tavoitteiden ja perusoikeuksien, kuten sananvapauden välillä. Suomi on pitänyt myös tärkeänä, että sääntelystä ei seuraisi esteitä datatalouden infrastruktuurien ja palveluiden toimivuudelle.

Vaikka näkemykset yksittäisiin kysymyksiin vaihteleekin toimijoiden kesken, suomalaisen elinkeinoelämän kannalta EU:n tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisessa yleisenä tavoitteena tulisi olla sisämarkkinoiden kilpailukyvyn parantaminen ja tekijänoikeusmarkkinoiden kokonaisvolyymin kasvu.  Se olisi kaikkien, niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu.

Sääntelyn tulee mahdollistaa nykyisen sisältöliiketoiminnan sopeuttaminen digitaaliseen toimintaympäristöön, kuin myös uusien ja innovatiivisten palveluiden ja liiketoimintamallien luominen.

Kannustimia tarvitaan, jotta eurooppalaiset yritykset voivat pärjätä datatalouden kiristyvässä kilpailussa Euroopan ulkopuolisille toimijoille.

Myös kotimaisille innovatiivisen ja luovan alan yrityksille kannustava tekijänoikeussääntely on tarpeen digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseksi – olemmehan kansainvälisesti tunnettuja sekä korkean teknologian, että sen päälle rakennetun sisältöteollisuuden kärkimaana Nokian ja Rovion kaltaisine esimerkkeineen. Toivomme, että kehitys jatkuu tekoälyn ja robotiikan aikakaudella ja Suomi on houkutteleva toimintaympäristö myös ulkomaisille IPR-intensiivisen alan yrityksille.

Tekijänoikeustulojen määrä huimassa kasvussa Suomessa

EU:n epäselvästä säädösvalmistelusta huolimatta Suomessa hiljattain julkaistun tekijänoikeusmarkkinoiden kasvua kuvaavan tutkimuksen tulokset kertovat tekijänoikeuksien ja laajemmin aineettomien oikeuksien (IPR) merkityksen kasvusta digitaloudessa.

Selvityksessä on arvioitu Suomessa maksettujen tekijänoikeuskorvausten ja oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuteen perustuvia kokonaistuloja. Viidessä vuodessa tekijänoikeustulovirta on kolminkertaistunut. Suorien tekijänoikeustulojen kokonaismäärä oli 8,55 miljardia euroa vuonna 2017.

Suurin osa näistä tekijänoikeustuloista muodostui ohjelmisto- ja tietokantateollisuudesta (5,24 miljardia euroa) ja peliteollisuudesta (2,4 miljardia euroa). Sen sijaan perinteisempien tekijänoikeusalojen suorat tekijänoikeustulot olivat kasvaneet 5 vuoden tarkastelujaksolla vain maltillisesti, ollen vuonna 2017 määrältään 915,4 milj. euroa, kun vuonna 2012 n. 754,2 milj. euroa.