Sanna-Maria Bertell: Sakkaa yhteismarkkinoilla – EK:n kysely kertoo kaupan esteistä
EU:n sisämarkkinoilla rehottaa kaupan esteet: epätasaista sääntelyä, kotiinpäin vetämistä julkisissa hankinnoissa ja protektionismia.
Esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljettamiseen on tarkat säännöt, mutta niitä tulkitaan eri tavoin jopa Saksan eri osavaltioissa. Korruptionvastaiset säännöt aiheuttavat paljon hallinnollista taakkaa julkisissa hankinnoissa, mutta näyttävät soveltuvan vain ulkomaalaisiin tarjoajiin joissain maissa. Arkkitehtien pitää puhua suomea äidinkielenään, vaikka urakka voi olla muuten kansainvälinen. Esimerkit kertovat kaupan ja etenkin palvelujen esteistä EU:n sisämarkkinoilla EK:n tekemän kyselyn perusteella.
Kyselyyn vastasi yli 300 vastaajaa, jotka edustavat EK jäsenyrityksiä ja joilla on yhteensä 69 000 työntekijää. Kyselytulosten perusteella keskeisimmät kaupan esteet ovat seuraavat:
- Erilaiset standardit, sertifikaatit ja tekniset vaatimukset
- Yhteistyökumppaneiden löytäminen
- Velan perintä
- Erilaiset lainsäädännölliset vaatimukset
- Yhtiön perustaminen paikallisesti, byrokratia
Vapaatekstivastauksissa nousivat esiin protektionismi, etenkin julkisissa hankinnoissa, ja ylipäätään EU-säädösten epätasainen toimeenpano eri maissa. Vastausten perusteella pelkästään oikeiden sääntöjen löytyminen ja byrokratia hankaloittavat vientiä. Moni vastaaja totesikin, että yrityksen perustaminen markkinoille tai paikallisen kumppanin löytäminen oli tämän vuoksi ehdoton edellytys viennille. Samalla kyseenalaistettiin tätä tarvetta, koska sisämarkkinoilla myynnin pitäisi toimia ilman paikallisen yrityksen kautta toimimista. Tarve on kuitenkin ilmeinen, ja komissiolla voisikin olla rooli auttaa ainakin lyhyellä aikavälillä saamaan yhteen vientiyrityksiä ja paikallisia toimijoita.
Asia on merkittävä – etenkin kun palveluissa on vielä paljon potentiaalia
Sisämarkkinoilla on vielä paljon petrattavaa, etenkin kun kasvua haetaan yhä enemmän digitalisaation aikana palveluista. Myös tukipalveluja tulisi digitalisoida ja virtaviivaistaa. Esimerkiksi pankkisektorilla osa pankeista ovat niin vanhanaikaisia, ettei sähköinen maksaminen onnistu kaikkialla. Myöskin arvonlisäverotukseen liittyvä hallinnollinen taakka, rekisteröitymisvelvoitteiden selvittäminen ja mahdollisten ALV-palautusten hakeminen ja saaminen ovat yrityksille työläitä ja hankalia.
Suomessa on n. 85 000 yritystä, joilla on työntekijöitä. EK:n arvion mukaan näistä 27% (eli 23 000) tekee ulkomaankauppaa. EK:n yleisen kansainvälistymistutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä (58%) tekee tavarakauppaa, palveluja myy 32% ja molempia 10%. Sisämarkkina on suurin myyntikohde, ja melkein 80% vientiyrityksistä odottaa kasvua seuraavalta viisivuotiskaudelta. Yritysten viennin täysi potentiaali tulee käyttöön vain tiivistämällä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja helpottamalla niiden navigointia. Protektionismi ja kaupan esteet tulisi kitkeä sisämarkkinoilta.
Ei mitään niin huonoa, ettei hyvääkin. Ainakin pari vastaajaa oli tunnistanut potentiaalin myydä palveluja, joilla autetaan muita navigoimaan omilla sektoreillaan sisämarkkinoiden vielä hajaantuneita sääntöjä.
Lisätietoja: