Riikka Tähtivuori bloggaa: Uusi hallitus ja ohjelma lähtövalmiina – miltä näyttävät aineettomat oikeudet?

Vaalit käyty ja mitä jäi päättyneeltä Suomen hallitus- ja EU-kauden IPR-hankkeista käteen? Entä mitä on tulossa?

Keväällä päättyneen hallituksen ohjelmasta ja komission työohjelmasta koko elinkeinoelämää koskettavista hankkeista päällimmäisenä voi mainita uudet liikesalaisuus- ja tavaramerkkilait. Tekijänoikeuslainsäädännön puolelta saatiin EU:ssa viime tingassa aikaan paljon keskustelua ja kohua herättänyt direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, ns. DSM direktiivi. Sen kansallinen voimaansaattaminen on jo aloitettu Opetus- ja kulttuuriministeriön teemakohtaisissa työpajoissa. Lisäksi EU- vaalikauden loppuun mennessä ehdittiin toteuttaa kaikki muutkin tekijänoikeusehdotukset ja IPR- säädöshankkeet. Brexit-epäselvyyksistä ainakin osittain seurannut Eurooppalaisen patenttijärjestelmän lykkääntyminen oli ainoa keskeneräiseksi  jäänyt IPR-hanke. Suuremmilta osin hankkeet toteutuivat elinkeinoelämän kannalta hyvin, tai ottivat ainakin huomioon eri toimialojen näkemykset kokonaisuuden kannalta kohtuullisella tavalla.

 Hallitusohjelmakirjaukset:  IPR strategia linkittyy TKI-panostusten nostamiseen, digitalisaation edistämiseen sekä luovan alan kasvuun

Antti Rinteen hallitusohjelman merkittävin ja laajin aineettomia oikeuksia koskeva kirjaus on kansallisen IPR strategian laadinta.

IPR -strategia sisältyy uudessa HO:ssa Elinvoimainen Suomi -strategisen kokonaisuuden alle. Sen tavoitteena on kehittää merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa  ja saada aineelliset sekä aineettomat investoinnit kasvu-uralle. IPR-strategian avulla on tarkoitus kehittää osaamista,  hallintoa ja nykytilaa parantavia toimenpiteitä.

IPR strategia nivoutuu osaksi hallitusohjelman  TKI- ja luovan alan kasvun panostuksia. TKI (tutkimus, kehitys ja innovaatio) -panostukset on tarkoitus nostaa 4% :iin BKT:stä v 2030 mennessä. Tavoitteena on saada Suomi globaalisti johtavaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi.  Hallitusohjelmassa on myös selkeästi todettu, että yhä suurempi osa kansantalouden tulosta syntyy aineettomista sisällöistä, koska luovat alat ja kulttuurialat työllistävät paljon ja ovat kasvussa. Tilastollisesti kuitenkin Suomi laahaa muita Pohjoismaita ja useita EU-maita jäljessä työllistäen tänä päivänä luovilla aloilla vain 4 %  BKT:stä, kun taas EU:ssa osuus on noussut keskimäärin 7%:iin. Hallitusohjelmassa vahvistetaan luovien alojen palvelukokonaisuutta ja  käynnistetään Creative Business Finland.  Se rakentaa palveluja, joilla edesautetaan luovien alojen kasvua ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Se edistää myös luovaa osaamista ja IP-oikeuksiin perustuvaa taloudellista arvonluontia.

Tekijänoikeusjärjestelmään esitetään luotavaksi toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä ja selvitettäväksi minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.

Aineettomien oikeuksien strategia liittyy myös hallitusohjelman digitalisaatio-tavoitteisiin, joista mainittakoon mm. digitalisaation edistämisen ohjelma, julkisen datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia sekä tietopolitiikan johtamisen toimintamalli. HO:n tavoitteet digitalisaation edistämisestä ulottuvat myös EU-tasolle, jossa Suomen toivotaan edistävän vastuullisen datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelyn luomista sekä selvittävän tekoäly ja algoritmi -pohjaista päätöksentekoa käsittelevän sääntelyviraston perustamista. Onpa kysymys sitten tekoälystä, tiedonlouhinnasta tms. uuden teknologian mahdollistamasta toiminnasta, data on niissä kaikessa olennainen aineeton tuotannontekijä.  Keskeisiksi kysymyksiksi nouseekin datan hyödyntäminen, omistajuus ja käyttöoikeudet. Silloin luonnollisesti korostuvat myös data-aineistoon kohdistuvat IPR:t (kuten tekijänoikeudet), lähioikeudet (kuten tietokantaoikeus) tai liikesalaisuudet.

Voidaanko IPR–strategian luomisella vastata tämän päivän vaatimuksiin?

Plussaa

Periaatteessa on hyvä, että uusi hallitus haluaa kansallisen IPR-strategian laatimisella viestiä aineettoman arvonluonnin sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tärkeydestä innovatiivisessa ja luovassa datataloudessa, jollaisena  Suomi nähdään. Lisäksi strategiassa on kannatettavaa, että siinä korostetaan erikseen IPR-osaamista ja hallinnon kehittämistä. EK on pitänyt tärkeänä ennen kaikkea IPR-osaamisresurssien riittävyyden turvaamista ja keskittämistä valtionhallinnon sisällä niin, että resurssit kohdennettaisiin tehokkaasti kulloisenkin tarpeen mukaan. Ministeriöiden näkökulmasta IPR-strategian valmistelu tarkoittanee tiivistä yhteistyötä teollisoikeuksista vastaavan Työ- ja elinkeinoministeriön ja tekijänoikeuksista vastaavan Opetus- ja kulttuuriministeriön kesken, joka IPR-osaamisen laaja-alaisen hyödyntämisen näkökulmasta on oikein toivottavaa.  Erityisen hyvänä nähdään myös uudessa hallituksessa kulttuuri- ja tiedeasioiden keskittäminen samalle ministerille.

Hallitusohjelmassa vahvistetaan myös tutkimus- ja tiedeyhteisöjen kilpailukykyä panostamalla tutkimusympäristöihin ja  – infraan sekä luovan alan kasvua Creative Business Finlandin avulla. Tutkimuspuolen tavoitteet on myös IPR näkökulmasta kannatettavia, kunhan ne toteutetaan niin, että tutkimustoiminnan, innovaatioiden ja luovan työn tulosten kaupallistamista edistetään myös IPR sääntelyn keinoin. Tämä tarkoittaa, sopimusvapauden periaatetta kunnioittaen, mahdollisuutta keskittää IPR:t niille tahoille, jotka ovat aineettomaan arvonluontiin investoineet, ja joilla on myös tosiasiallisesti parhaat edellytykset IPR:ää  sisältävien tuotteiden tai palveluiden jatkojalostamiseen ja tuotteistamiseen kaupallisesti hyödynnettäviksi. Samoin Creative Business Finland nähdään toivottavana, jos sillä haetaan aineettoman omaisuuden ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä sekä taloudellisen lisäarvon synnyttämistä yrityskenttään. Tämä tavoitehan oli jo kirjattu sisään edellisen hallituksen ohjelmaan.

Konkreettisina lainsäädäntötoimenpiteinä IPR-intensiivisillä aloilla nähdään ainakin tarve uudistaa kansallinen patenttilainsäädäntö tähän päivään. Lisäksi olisi tarpeen, nyt palvelumuotoilun aikakaudella, uudistaa liiketoimintakonseptien suojausmahdollisuuksien sopimatonta menettelyä koskeva lainsäädäntö.

Miinusta

Hallitusohjelman IPR kirjauksista tekijänoikeussääntelyyn esitettävä muutos toimivan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän luomisesta nähdään elinkeinoelämässä tarpeettomana ja turhaa hallinnollista taakkaa lisäävänä. Suomen hyvitysmaksujärjestelmä uudistettiin vuonna 2015. Silloin luovuttiin laitepohjaisesta, yksityisen kopioinnin korvausjärjestelmästä ja korvattiin se yksinkertaisella ja hallinnollisesti kevyemmällä budjettiperustaisella järjestelmällä. Uusi järjestelmä on toiminut hyvin eikä nykyisten vuosittaisten tutkimustenkaan valossa, jossa yksityisen kopioinnin määrä on selvässä laskussa, ole tarvetta lähteä muuttamaan hyvitysmaksujärjestelmän rakennetta eikä nostamaan kompensaation määrää. Yksityisen kopioinnin määrä lasku kertoo luonnollisesta muutoksesta tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen käytössä. Uudet lisenssipohjaiset suoratoistopalvelut ovat yleistyneet markkinoilla ja muuttanut olennaisesti kulutuskäyttäytymistä. Sisältöjä ei  enää entisissä määrin tallenneta, koska niihin päästään suoratoistopalveluiden kautta.

Nouseeko IPR esille Suomen pj-kauden agendalla?

On mielenkiintoista nähdä kuinka uuden hallituksen sitoutuminen IPR-strategiaan ja aineettoman arvonluonnin edistämiseen tulee heijastumaan Suomen pj-kauden viesteihin, varsinkin tulevan komission suuntaan sen valmistellessa ensi syksynä uutta työohjelmaa. Suomi aloittaa ensi kuun alussa EU:n puheenjohtajana ja tällöin on hieno tilaisuus myös nostaa IPR esille osana laajempaa pj-kauden agendaa.

Ainakin korkean tason datatalouskonferenssi marraskuussa ja AV-politiikan konferenssi jo syyskuussa  ovat näitä paikkoja, joissa eurooppalaisen data- ja av-talouden kasvusta ja kilpailukyvyn vahvistamisesta keskustellaan. Silloin myös IPR-kysymysten olettaisi nousevan esille mm. osaamisen kehittämisen, innovaatioiden kaupallistamisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen tai sisältötuotannon edistämisen yhteydessä. Tämä on kuitenkin ihan oman blogi-kirjoituksen paikka joten palaan asiaan Suomen pj-kauden kynnyksellä.