Rokottamisen paineventtiili viheltää jo 

Olemme poikkeuksellisen monimutkaisen palapelin äärellä, vaikka pandemioita on ennenkin ollut. Humanitaarisen kriisin rinnalla paine yhteiskunnan ja talouden avaamiselle on valtava. Paine kasvaa päivä päivältä, varsinkin kun tutut taloudet ovat saaneet myyntiluvan koronarokotteelle poikkeuksellisen hätätilamenettelyn kautta.  

Koronarokotuksen kaltaista prosessia ei ole koskaan aiemmin viety läpi. Rokotteita tulee olemaan erilaisia, osa on annettava kahteen kertaan, rokotteita saadaan maahan erissä ja ne sopivat erilaisille väestöryhmille. Rokottamisen prosessin haastavuus aliarvioidaan helposti. Tämä on myös kansainvälisten, monet pandemiat nähneiden asiantuntijoiden viesti. Arvioidaan, että tällä hetkellä Australia on parhaiten suunnitellut rokottamisen kokonaisprosessin. Esiin nousee kaksi erityisen tärkeää asiaa: ennakkosuunnittelu ja kokonaisuuden johtaminen. Prosessi ei ole ohi silloin, kun rokotepiikki on saatu. Alkaa mittava jälkitutkimuksen vaihe. 

Olen seurannut rokotekehityksen etenemistä koronakriisin alusta asti. Hyvää on se, että terveyteen liittyvän asiantuntijuuden tila Suomessa on erinomainen. Jotain kuitenkin puuttuu: kokonaisuuden yhteen nivova liima, hermokeskus, josta käsin julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä toimia suunnitellaan ja koordinoidaan kansallisesti. Puuttuu rooli, jonka vastuulla on luoda keskitetty malli, jota noudattamalla rokotukset toteutettaisiin yhdenmukaisesti ja hallitusti eri puolilla maata. Terveyteen ja lääketieteeseen nojaavan asiantuntijuuden rinnalle tarvitaan käytännön operatiivisen suunnittelun ja johtamisen osaamista.  

Mistä tämän kaltaista kyvykkyyttä Suomessa rokotusprosessille helpoiten löytyisi? Kanadassa asia on ratkaistu valitsemalla rokottamisoperaatiota johtamaan entinen puolustusvoimien kenraali. Olisiko tällainen ratkaisu mahdollinen myös Suomessa?  

Kannattaisi harkita. Suomella on vielä mahdollisuus hoitaa rokottaminen hyvin ja hallitusti koko prosessin loppuun asti.