Sääntöpohjainen vapaakauppa on Suomelle elinehto

Jos kaupankäynnillä ei ole yhdessä sovittuja pelisääntöjä, peliä käydään vahvimman oikeudella. Siksi tarvitaan vapaakauppasopimuksia, kirjoittavat EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Minna Aila (Konecranes) ja valiokunnan sihteeri Jannika Ranta (EK) Kauppalehden mielipidekirjoituksessa 6.2.2020.

Kauppalehti julkaisi 3.2. EU:n vapaakauppasopimuksia koskeneen artikkelin, jossa tuotiin esiin suomalaisyritysten sopimuksista saama vähäinen hyöty. Sinänsä ansiokkaasta tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä on syytä täydentää muutamalla näkökulmalla. Monta seikkaa puhuvat sen puolesta, että kauppasopimukset ja vapaakaupan edistäminen ovat korostetun tärkeitä Suomen kaltaiselle avotaloudelle. Hyödyt heijastuvat laajasti kansantalouteen, eikä kokonaisuutta voi arvioida vain yrityksille suoraan kertyneinä euroina.

Kyse ei myöskään ole pelkästään yksittäisten kauppasopimusten käyttöasteesta, vaan koko sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän puolustamisesta.

Jos kaupankäynnillä ei ole yhdessä sovittuja pelisääntöjä, peliä käydään vahvimman oikeudella. Tällainen vaihtoehto ei voi mitenkään ajaa vienti-Suomen etua. Suomalaisyritysten kannalta kauppapolitiikan tärkein tavoite onkin luoda yhtäläiset säännöt globaalille kaupankäynnille – yrityksen kokoon tai taustaan katsomatta. Juuri tätä varten tarvitaan Maailman kauppajärjestö WTO:ta ja kahden- tai monenvälisiä kauppasopimuksia.

On myös muistettava, että tullimaksut ovat vain yksi osa EU:n kauppasopimusten sisältöä. Kauppaa edistetään muun muassa yhtenäistämällä eri maiden teknisiä tuotevaatimuksia ja poistamalla turhaa byrokratiaa. Aivan erityinen merkitys tällä on pk-yrityksille, joille jokainen purettu kaupaneste on kultaakin arvokkaampi kustannus- ja ajansäästö. Tämä mahdollistaa kansainvälistymisen pienemmilläkin resursseilla. Kauppasopimusten sisään kirjatuilla vaatimuksilla pyritään lisäksi edistämään muita EU:lle tärkeitä tavoitteita, kuten työntekijöiden oikeuksia ja kestävää kehitystä.

Suomalainen elinkeinoelämä on tervehtinyt ilolla edellisen komission kautta, jonka aikana saimme voimaan historiallisen suuret kauppasopimukset Kanadan ja Japanin kanssa sekä neuvottelutuloksen Mercosur-sopimuksesta. Seuraavaksi sopua haetaan uuden komission johdolla Yhdysvaltojen kanssa.

EU on edelleen kauppapolitiikan suurvalta. Jotta tämä johtajuus voi säilyä, EU:n tulee jatkossakin puolustaa sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän olemassaoloa. Se tapahtuu kaupankäyntiä helpottamalla sekä WTO:n että EU:n oman kauppasopimusverkoston puitteissa. Ison-Britannian EU-eron jälkeen Suomen ja muiden Pohjoismaiden on otettava unionin sisällä entistäkin aktiivisempi rooli tämän työn jatkamisessa.

Minna Aila
Executive Vice President, Konecranes Oyj
EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja

Jannika Ranta
kauppapolitiikan asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 6.2.2020