Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta USA:n vaalien tärkein kysymys liittyy kauppasuhteisiin: miten USA hoitaa jatkossa Kiina-suhdettaan. Aihetta suureen optimismiin tai suunnanmuutokseen ei kuitenkaan ole, sillä sekä Trump että Biden puhuvat kovan Kiina-linjan ja Buy American -politiikan puolesta sekä haluavat houkutella kepillä ja porkkanalla yrityksiä investoimaan USA:han.
Odotettavissa on kasvavia jännitteitä myös Euroopan suuntaan. USA tulee vaalituloksesta riippumatta yhä vahvemmin odottamaan, että sen kauppakumppanit valitsevat puolensa: oletteko USA:n vai Kiinan puolella? Välimuotoja on vaikea löytää. Myöskään EU ei voi säilyttää nykyistä tasapainoilevaa linjaa. Transatlanttisten suhteiden ei odoteta merkittävästi paranevan, ellei EU nouse USA:n rinnalle selvemmin haastamaan Kiinaa.
Ensimmäisen kauden loppua kohden Trumpin kauppapolitiikan johtoajatukseksi on muodostunut ns. irtikytkentä USA:n ja Kiinan välillä. Sillä tarkoitetaan maiden välisten taloudellisten riippuvuuksien purkamista, kauppasuhteiden etäännyttämistä ja kaupanesteiden asettamista. Käytännössä tämä on näkynyt esimerkiksi rajoituksina, jotka estävät kiinalaisyrityksiltä pääsyn USA:n markkinoille tai teknologiaan.
Trumpin ja Bidenin vaalikampanjan aikana molemmat ehdokkaat ovat kilvoitelleet siitä, kummalla on kovempi Kiina-linja. Toisin sanoen irtikytkennän voi olettaa jatkuvan kumman tahansa presidenttiehdokkaan johdolla. Kansallinen turvallisuus kytkeytyy vahvasti kauppapolitiikkaan, minkä takia irtikytkennän riskit koskevat erityisesti monia teknologiayrityksiä.