Sami Pakarinen kirjoittaa: Missä vaiheessa olemme koronakriisiä?
Kuinka käynnissä oleva koronakriisi suhteutuu Suomen suureen 1990-luvun lamaan? Pahimpana lamavuonna 1992 lähes 7 400 yritystä ajautui konkurssiin. Tämä vastasi 3,5 prosenttia kaikista yrityksistä. EK:n tuoreen yrityskyselyn perusteella peräti 18 prosenttia yrityksistä on nyt vaarassa ajautua koronaviruksen takia konkurssiin.
Työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 1994 peräti 16,6 prosenttia, joka on tasan 10 prosenttiyksikköä tämän vuoden helmikuun tasoa korkeampi lukema. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yt-neuvotteluiden piirissä on tällä hetkellä reilut 300 000 henkeä vähintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tämä vastaa noin kolmannesta koko henkilöstöstä kyseisen koko luokan yrityksissä ja määrä jatkanee kasvuaan. Jos tähän arvioidaan mukaan pienempien yritysten henkilöstö, niin saadaan helposti yhteensä noin puoli miljoonaa henkeä. Lomautettujen määrä tulee nousemaan yt-neuvotteluiden piirissä olevien perästä.
Miten kriisi tulee etenemään? Tässä vaiheessa kriisin kestosta on vaikea sanoa, mutta pahimmillaan voi syntyä vaiheittainen ketju, joka ruokkii itseään:
Vaihe 1: Yritykset kärsivät toimitusketjujen vaikeuksista, liikkumisrajoitukset heijastuvat nopeasti palvelualojen yrityksiin, viruksen leviäminen heikentää nopeasti yritysten ja kotitalouksien luottamusta.
Vaihe 2: Lisääntyvä epävarmuus heikentää kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja.
Vaihe 3: Kysynnän äkillinen pudotus kuivattaa yritysten kassavirrat ja käynnistää lomautukset, konkurssien riski kasvaa merkittävästi.
Vaihe 4: Kriisin pitkittyminen johtaa irtisanomisiin ja työttömyyden nopeaan nousuun. Yrityksiä menee runsaasti konkurssiin. Pankit kiristävät lainanantoaan yrityssektorille.
Vaihe 5: Työttömyys johtaa kotitalouksien maksu- ja lainanhoitovaikeuksiin. Pankit kiristävät lainanantoaan kotitalouksille. Siirrytään takaisin vaiheeseen 2.
Talous on monin paikoin tällä hetkellä vaiheessa 3. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa yritysten rahoituksen saatavuus, jotta konkurssien aalto saadaan estettyä. Mittavat apupaketit auttavat, mutta avun on mentävä perille nopeasti. Samaan aikaan on padottava viruksen leviämistä. Testaamisen lisääminen on oiva keino tähän. Onneksi testauskapasiteettia ollaan lisäämässä.
Meidän on kuitenkin Suomessakin muistettava, että taloutemme on tiiviisti kytköksissä maailmantalouden kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysten rahoitus on jo kiristynyt kasvaneen epävarmuuden seurauksena. Rahoitusmarkkinoiden kautta vaikutukset voivat tuntua meilläkin asti halusimme tai emme. Kriisistä koituva lasku tulee olemaan iso. Kuinka iso ja miten kauan tilanne kestää ovat vielä avoimia kysymyksiä. Paljon riippuu siitä, miten nopeasti koronavirus saadaan kuriin ja luottamus palautettua. Nyt on kuitenkin tehtävä kaikki, ettemme siirry vaiheeseen neljä.
Kirjoitus on osa EK:n uutta Talouspulssia, jonka tavoitteena on koostaa näkemys siitä, mihin talous, yritykset ja suomalainen työ ovat menossa koronakriisin pyörteissä.
Katso ensimmäinen Talouspulssi-studio, jossa Sami Pakarinen analysoi, miten koronakriisi vaikuttaa Suomen talouteen ja yrityksiin