Santeri Suominen: Pääomamarkkinoiden sääntelyssä riittää haasteita
Eduskunta käsittelee parhaillaan lainsäädäntöä, jossa tavoitteena on helpottaa pörssilistautumisia ja keventää listayhtiöiden hallinnollista taakkaa. Helpotukset jäävät kuitenkin puolitiehen EU:n ns. Listing Act -kokonaisuuteen liittyvissä toimissa. Tärkeää nimittäin olisi, että kansallisen sääntelyn tuomaa lisärasitusta vähennettäisiin samassa yhteydessä.
Myönteistä uudistuksessa on, että listayhtiöiden aikaa ilmoittaa omilla osakkeilla tehdyistä kaupoista pidennettäisiin seitsemänteen kaupankäyntipäivään. Tämä lisäaika antaa hieman liikkumavaraa, mutta ei poista suomalaisille pörssiyhtiöille koituvaa kotimaisen lisäsääntelyn aiheuttamaa hallinnollista taakkaa.
Listayhtiöille tulisi myös sallia joustavampi englannin kielen käyttö, sillä nykyinen linja kasvattaa kustannuksia ilman todellista sijoittajansuojaa parantavaa vaikutusta. Suomalaiset sijoittavat nykyisin varsin kansainvälisesti, joten ylikorostettu suomen kielen vaatimus näyttäytyy oudossa valossa.
EK pitää perusteltuina useita muita kokonaisuuden osia, kuten pk-yrityksiin kohdistuvien esiterajan nostaminen 12 miljoonaan euroon ja MAR-sanktioiden lieventämistä. MAR sääntelee mm. sisäpiirikauppoja, sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista ja markkinoiden manipulointia.
Komissio yrittää kehittää pääomamarkkinoita EU:ssa
EU:n komissio antoi joulukuussa 2025 laajan lainsäädäntöpaketin, jolla mm. yhtenäistettäisiin valvontaa Euroopan arvopaperimarkkinoilla. Esityksessä Pariisissa sijaitseva EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntely- ja valvontaviranomainen ESMA saisi lisää valvontavastuuta mm. pörssien, arvopaperikeskusten ja eräiden kryptomarkkinatoimijoiden suhteen. Tämän paketin käsittely on EU:ssa vasta alkamassa.
EK näkee esityksen vievän kehitystä monin paikoin oikean suuntaan, mutta lisää toimia tarvitaan, jotta EU pärjää pääomamarkkinoilla kansainvälisessä kilpailussa.
Tarve kunnianhimoisemmalle sääntelyn purkamiselle myös kotimaassa
Kehitystäkin tapahtuu. Tästä esimerkkinä voidaan pitää, että sijoitusrahastoalan kansallisiin sääntelyongelmiin on ainakin jossain määrin havahduttu. Valtiovarainministeriö on nimittänyt asiaan liittyvän työryhmän valmistelemaan uutta rahastoyhtiömallia Suomeen. Kaiken tavoitteena tulee olla Suomen vahva kansainvälinen kilpailukyky myös rahastoalalla.
Samaa kilpailukykyä pitää parantaa myös pankkitoiminnan kautta. Yritysrahoituksen saatavuuden edistämiseksi Suomen tulisi viipymättä tarkastella kriittisesti pankkeja koskevaa sääntelyä ja valvontavaatimuksia.