Sari Siitonen bloggaa: Digitaalisuus avittamaan suomalaisyritysten menestystä
Yritysten tarpeisiin vastaavien ja tuottavuutta parantavien digipalvelujen kehittäminen pitäisi nostaa nyt keskiöön Suomessa. Digitaaliset alustat sujuvoittaisivat lupamenettelyjä ja tukisivat ponnisteluja cleantech-viennin vauhdittamiseksi, johtaja Sari Siitonen kirjoittaa.
Maan hallituksen tavoitteena on digitalisoida julkiset palvelut. On erittäin myönteistä, että valtiovarainministeriön tuoreessa budjettiesityksessä viitataan useassa kohdassa digitalisaation hyödyntämiseen.
Nyt painopistettä pitäisi siirtää yritysten tuottavuutta parantavien digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Digitalisaatiota ei pitäisi nähdä eri hallinnonalojen yksittäisinä projekteina, vaan olisi lähdettävä kehittämään rohkeasti laajoja digitaalisia palvelualustoja, jotka vastaavat yritysten tarpeisiin.
Erityisen hyvin tällainen alustatalous palvelisi puhtaiden ratkaisujen kehittämistä, kansainvälistymistä ja vientiä. Sillä pystyttäisiin myös sujuvoittamaan kotimaisia ympäristömenettelyjä.
Cleantech Finland -verkoston osaaminen käyttöön
Tiukkenevien päästövähennysten myötä puhtaiden ratkaisujen kysyntä maailmalla kasvaa, mikä tarjoaa suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi energiatehokkuudessa ja kiertotaloudessa.
Pienenä maana Suomi tarvitsee tehokkaimmat mahdolliset keinot, joilla pystytään tuomaan esiin osaamistamme ja vauhdittamaan vientiä.
Tehokkuutta voitaisiin tavoitella luomalla digitaalinen puhtaiden ratkaisujen vienninedistämisalusta esimerkiksi Cleantech Finland -verkostoa hyödyntäen. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät alustasta, jolla ne pääsisivät esittelemään cleantech-palvelutarjontaansa.
Se olisi myös hyvä työväline kehitettäessä entistä suunnitelmallisempia, kokonaisvaltaisempia ja pitkäjänteisempiä vientikonsepteja relevanteille markkinoille.
Alustaa voisi viedä systemaattisesti eteenpäin esimerkiksi järjestämällä näyttävän vientitapahtumien sarjan Aasiassa – Aasian maissa järjestetään lähivuosina muun muassa kaksi maailmannäyttelyä, kolmet olympialaiset sekä ilmastokokous! Ainakin joihinkin niistä Suomi osallistuu joka tapauksessa.
Digitaalinen alusta antaisi mahdollisuuden osallistaa yritykset nykyistä sujuvammin vientihankkeiden suunnitteluun ja ottaa yritysten tarpeet paremmin huomioon.
Vastaavilla alustoilla voitaisiin myös viedä eteenpäin puhtaita ratkaisuja suosivia innovatiivisia julkisia hankintoja tai markkinoida Suomen puhtaaseen luontoon suuntautuvia matkailupalveluja.
Sujuvuutta ympäristömenettelyihin
Julkisten palvelujen digitalisointi asiakaslähtöisesti ja yhden luukun mallia toteuttaen on avainasemassa Suomen digi- ja tuottavuusloikassa.
Yritysten mahdollisuus asioida sähköisesti esimerkiksi ympäristöön liittyvissä lupa-, ilmoitus- ja valvontamenettelyissä pitäisi nähdä kaikkien hallinnonalojen yhteisenä asiana.
Yritysten pitäisi voida asioida yhden portaalin tai palvelunäkymän kautta ja pystyä toimittamaan viranomaisille kaikki hankkeeseen tai toimintaan tarvittavat tiedot yhdellä kertaa. Sellaista tietoa, joka jo löytyy viranomaisen omista järjestelmistä, ei pitäisi pyytää enää uudelleen.
Viranomaisten omat tietovarannot, julkiset rekisterit ja järjestelmät on sovitettava yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Se voidaan toteuttaa hyödyntämällä kansallista palveluarkkitehtuuria ja avaamalla rajapintoja.
Olemassa olevien järjestelmien käyttökelpoisuus, asiakaslähtöisyys ja yhteen toimivuus sekä kokonaisuuden koordinointi on tehtävä viipymättä ja hallitusti. On myös varmistettava, että jo lisätalousarviossa rahoitusta saanut uusi hanke ”asiakaslähtöisen lupa-, ilmoitus- ja valvontakokonaisuuden kehittäminen” pääsee nopeasti liikkeelle.