Sari Siitonen bloggaa: Uusi vuosi – uudet mahdollisuudet

Ilmastopolitiikassa on kääntynyt uusi lehti – käännetään se myös suomalaisten yritysten ja työpaikkojen voitoksi, kannustaa Sari Siitonen. Hän vastaa 1.1. alkaen EK:n ilmasto-, energia-, ympäristö- ja logistiikka-kysymysten edunvalvonnasta.

Johtaja Sari Siitonen, Infra ja ympäristö

Uusi vuosi on aina mahdollisuuksia täynnä – itselleni uusi työ tuo niitä ehkä vielä aikaisempaakin enemmän. Muutenkin olen ollut havaitsevinani pieniä piristymisen merkkejä taloudessa ja ihmisten halussa saada muutosta aikaan.

Viime vuosi päättyi hyvissä merkeissä, kun Pariisissa päästiin sopuun kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Ilmastonmuutoksen uhka tunnistetaan nyt aiempaa laajemmin, ja kunnianhimoinen tavoite rajoittaa ilmakehän lämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen edellyttää merkittäviä päästövähennystoimia kaikkialla maailmassa.

Päästöjen vähentämisen ei tarvitse merkitä kurjistumista ja kustannusten nousua, vaan se voi kääntyä myös voitoksi suomalaiselle elinkeinoelämälle. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet luovat valtavat maailmanlaajuiset markkinat puhtaalle teknologialle, ja suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada merkittävä siivu tästä kasvavasta kakusta. Erityisesti uskon energiatehokkuuden, digitalisaation ja kiertotalouden tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Energiatehokkuus on meille suomalaisille vanha tuttu – ja ehkä vähän tylsäkin – juttu. Meillä on jo nyt maailman energiatehokkaimmat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, joista olemme kovaa vauhtia luopumassa – samaan aikaan kun muualla maailmassa yhteistuotanto nähdään yhdeksi parhaista ja edullisimmista keinoista parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.

Meillä on myös huippuluokan automaatio- ja IT-osaamista, jonka avulla energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöjen vähentämisestä voisi tehdä jotakin uutta ja hienoa. Tarve ja kiinnostus älykkääseen, energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen asumiseen ja liikkumiseen kasvaa kaikkialla niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin paikallisen ilmanlaadun parantamisenkin vauhdittamana. Eikö siis energiatehokkuuden ja digitalisaation yhdistäminen olisi meille sellainen mahdollisuus, johon meidän kannattaisi ja johon haluaisimme tarttua?

Myös kiertotalous sopii hyvin tälle kansalle, joka on tottunut kierrättämään kaiken lastenvaatteista oluttölkkeihin. Toisen ”jäte” tai sivuvirta voi olla toisen raaka-aine, kun vain katsomme asioita hieman aiempaa laajemmin. Digitalisaatiolla voi olla keskeinen rooli myös uusien kiertotalouskonseptien kehittämisessä, jos esimerkiksi saman alueen toimijat avaavat dataansa omista tarpeistaan ja tarjoamistaan, itselle turhista, materiaali- tai energiavirroista.

En malta olla tässä mainitsematta mielestäni loistavaa kiertotalousesimerkkiä, jonka Kesko ja edellinen työnantajani Gasum toteuttivat yhdessä viime vuonna: päivittäistavarakaupan elintarvikekelvoton hävikki kierrätetään biokaasuksi, ja Wursti ja Myllyn Paras hyödyntävät biokaasun energiana Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Löytäisimmeköhän vastaavia mahdollisuuksia muiltakin aloilta, jos katselisimme ympärillemme ja yhdistäisimme voimamme suurten ja pienten yritysten, tutkimuslaitosten ja alueellisten toimijoiden kesken?

Vaikka päästövähennystavoitteen saavuttaminen ei olekaan mikään helppo homma, emmekö voisi yrittää ottaa siitä kaiken ilon ja hyödyn irti. Ilmastotavoitteiden rinnalla meidän kannattaa tehdä kaikkemme lisätäksemme vientiä ja luodaksemme siten työpaikkoja Suomeen. Energiatehokkuus, digitalisaatio ja kiertotalous ovat mahdollisuuksia, jotka voivat parantaa olemassa olevan vientiteollisuuden kilpailukykyä ja samalla synnyttää uusia kasvuyrityksiä maahamme. Kilpailukyky ja kasvu saavat aikaan työtä, joka tuo mukanaan hyvinvointia meille kaikille.