Satu Räsänen bloggaa: Tulevaisuuden maankäytön tuettava elinkeinoelämän tarpeita

Kun muutokset ovat nopeita ja yllättäviäkin, tulee maankäytön tarpeiden ennakoimisesta jatkossa entistä vaikeampaa, bloggaa EK:n asiantuntija Satu Räsänen.

Satu Räsänen toimii EK:ssa infra- ja ympäristölainsäädännön asiantuntijana.

Ympäristöministeriössä polkaistiin eilen käyntiin valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden eli VAT:ien valmistelu. Niillä on viimeisen 15 vuoden ajan ennakkoon ohjattu koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäyttökysymyksiä. Alueiden suunnittelun tavoitteet vaikuttavat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitukseen. Lisäksi ne ohjaavat valtion viranomaisten päätöksentekoa.

Alueidenkäytön suunnittelu vaikuttaa monella tavalla myös yritysten toimintaan. Ensisijaisesti niiden tulisi edistää eri yritysten toimintaedellytyksiä sijaintipaikkoja riittävästi turvaamalla. Maankäyttöratkaisuja edellyttävät niin teollisuus, energiahuolto, liikenne, matkailu, kauppa kuin palvelutkin.

Pohdittaessa seuraavan vuosikymmenen maankäytön tarpeita on selvää, että teollisuuden rakenteen monipuolistuminen ja monet maailmanluokan trendit haastavat maankäyttöä myös meillä. Globalisaatio, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja vaikkapa kiertotalous ovat tulleet jäädäkseen. Esimerkiksi kiertotaloudessa synergiaa voidaan saada parhaiten sijoittamalla kaikki saman arvoketjun toimijat lähekkäin, sen sijaan että tarkastellaan maankäyttöä vain yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Energiatuotannon ja liikenteen vähähiilisyyden sekä biotalouden tavoitteet vaativat myöskin aivan uudenlaista tulokulmaa tulevaisuuden maankäyttöön.

Yritysten näkökulmasta on myös entistä tärkeämpää, kuinka ihmiset kokevat elinympäristönsä. Kaupungistumisen imussa seuraavat usein toisiaan niin työ, osaaminen, asuminen, palvelut kuin liikenneratkaisutkin. Arjesta toivotaan viihtyisää, turvallista ja sujuvaa. Vapaa-ajalla kaivataan laadukkaita kulttuuri- ja luontokohteita – samat tekijät ovat myös matkailuyritysten valttikortteja.

Kun muutokset ovat nopeita ja yllättäviäkin, tulee maankäytön tarpeiden ennakoimisesta jatkossa entistä vaikeampaa. Tällöin maankäytön ohjausjärjestelmältäkin vaaditaan riittävää mukautumiskykyä. Välillä sitäkin on löytynyt. Hyvänä esimerkkinä suurten ulkomaisten datakeskusten invaasio Suomeen. Tuusulaan vuoden vaihteessa sijoittunut saksalainen yritys kertoi sijoituspaikan valintaan vaikuttaneen muun ohella Suomen vakaus, halpa energia, nopeat verkkoyhteydet ja riittävän kokoisen tontin saatavuus.

Maankäytöllä voidaan siis vaikuttaa myös Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena sekä maamme kilpailukykyyn. Näitä ja monia muita kysymyksiä tarkastellaan vuoden 2016 vuoden aikana, jolloin VAT:eja eli valtakunnallisen alueidenkäytön tavoitteita valmistellaan. Tavoitteiden on määrä valmistua vuoden 2017 alussa.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta.